Tämän osan kanssa oli paljon kaikkia ongelmia, mm. poistin aluksi kaikki osan kuvat, innostus oli hukassa, ei ollut aikaa jne... Nyt kumminkin sain väsättyä tämänkin osan ja toivottavasti se on edes siedettävä...

***

Jutta avasi oven ja huomasi pihalla odottavan Suskin. Suski oli itkenyt, mutta yritti silti näyttää iloiselta.

"Suski! Mitä sinä täällä teet tähän aikaan? Mitä on tapahtunut?", Jutta kysyi hämmästyneenä.

"Tuota, oli vähän ongelmia kotona... Ja haluaisin jutella kanssasi", Suski sai sanottua purskahtamatta itkuun.

"No, käyhän se. Tule sisään", Jutta kutsui.

Tytöt menivät kuitenkin takapihalle, koska Jutan isä oli kotona, eikä häntä saanut häiritä.

"No, kerro nyt kaikki mitä haluat", Jutta sanoi ystävällisesti.

"No... Tuota...", Suski mietti hetken ja alkoi sitten selittää mitä oli tapahtunut. Hän kertoi sen, kuinka Manta oli saapunut ja alkanut valehtelemaan kaikesta mitä Suski teki. Suski lopetti tarinansa Mantan ja hänen riitaansa.

"Ai... Sullapas on paljon ongelmia. Tämä Manta taitaa olla ongelmista suurin?", Jutta varmisti.

"Jep... Mitä mä voin tehdä", Suski kuiskasi ja alkoi itkeä.

"Suski, rauhoitus nyt. Voit olla täällä yön ja miettiä aamulla sitten, mitä teet", Jutta rauhoitteli.

"Voisinko mä oikeesti jäädä tänne?", Suski kysyi.

"Totta kai voit! Ei isä varmaan edes huomaa mitään. Sillä on niin paljon töitä ja muuta", Jutta huudahti.

"No, kaipa mä yhen yön voisin olla täällä. Ei mua kotiinkaan kaivata", Suski sanoi hiljaa.

"Varmasti kaivataan. Eikö sun isä tai veli sanonu mitään?", Jutta kysyi vielä.

"Isä jäi varmaan vielä töihin, kun ei se kotiinkaan tullu ja Alex olis kyl halunnu mun jäävän", Suski sanoi.

"Kyllä se tästä", Jutta sanoi vielä ja halasi Suskia.

"Kiitti Jutta! Miten mä pärjäisinkään ilman sua?", Suski sanoi jo hieman piristyneenä.

"Varmaan kuolisit", Jutta naurahti ja sai Suskinkin hymyilemään. "Mutta... Mene sä käymään suihkussa, nii mä yritän järjestää sulle sängyn tai jotain...", Jutta lisäsi.

"Okei", Suski sanoi ja lähti suihkuun.

Kun Suski oli suihkussa, Jutta meni isänsä luo.

"Isä... Missä meidän patjat on?", Jutta kysyi.

"En tiedä. Mene katsomaan kellarista. Ja mihin sinä sellaista tarvitset?", Jutan isä kysyi.

"Ööh... Suski jää meille yöksi", Jutta vastasi.

"Jaa... No ettekö te muka voi nukkua altaan vieressä olevassa sängyssä? Yöt ovat lämpimiä", Jutan isä vastasi.

"No ei me nyt pihalla nukuta! Heippa", Jutta sanoi ja lähti huoneeseensa.

"Ai, sä tulit jo?", Jutta säpsähti ajatuksistaan.

"Joo, ei mulla kauaa suihkussa mene", Suski sanoi.

"Mä en muuten löytäny sulle patjaa tai mitään...", Jutta sanoi.

" Ei haittaa. Kyl mä voin sohvallakin nukkua", Suski ilmoitti.

"Enhän mä sua sohvalle voi laittaa nukkumaan", Jutta sanoi.

Suski oli lähdössä jo sohvalle, kun Jutta pysäytti hänet.

"Kuule Suski... Haluisitko tietää yhden aika tärkeen asian?", Jutta kysyi.

"Ööh... okei", Suski vastasi nopeasti.

Lupaathan ettet suutu?", Jutta varmisti.

"No... joo kai", Suski sanoi.

"Ei kun lupaa!", Jutta huudahti.

"Okei, okei... Mä lupaan", Suski sanoi hämmentyneenä.

"Varmasti?", Jutta varmisti vielä.

"No joo! Lupaan", Suski sanoi jo hieman tympääntyneenä.

"Okei... Mut älä sit oikeesti suutu", Jutta sanoi.

"En suutu, usko jo", Suski vastasi.

"Pidetään tää sit meidän välisenä salaisuutena, jooko?", Jutta kuiskasi.

"Vai salaisuus? Alan kiinnostua. Kerro jo", Suski sanoi malttamattomana.

Ja yhtäkkiä Jutta suuteli Suskia. Suski ei voinut vastustella, hän seisoi vain hämmentyneenä ja antoi Jutan suudella nopeasti.

Ja yksi asia johti toiseen... Lopulta Suski vetäytyi irti Jutan käsistä.

"Sori Jutta, mut...", Suski sai sanottua.

"Ei! Mun se täs pitäis anteeks pyytää! En mä olis saanu suudella sua vasten sun tahtoas... Anna anteeks", Jutta sanoi.

"Ööh... No, ei se mitään. Kai mä annoin jotenkin sun luulla, et olisin kiinnostunu...", Suski sanoi vaivautuneena.

"Ei, mä vaan luulin ja...", Jutta sanoi.

"Ja mitä?", Suski kysyi.

"Ääh... Ei mitään...", Jutta sanoi.

"Ei kai sua oikeesti haittaa?", Jutta kysyi vielä.

"No, onhan tässä vähän sulattelemista... Ja mulla on kotonakin ongelmia...", Suski selitti.

"No, mun mielestä voitais unohtaa koko juttu... Jos vaan sulle käy?", Jutta sanoi.

"Kai... Öitä, mä meen nukkumaan...", Suski sanoi.

"No, öitä... Voit lainata multa jotain pyjamaa...", Jutta sanoi hiljaa ja katsoi Suskia.

"Kiitti ja... ääh...", Suski hymähti.

 

***

Asko tuli myöhään töistä ja huomasi Mantan odottavan häntä.

"Hei rakas!", Asko tervehti.

"Hei!", Manta vastasi.

"Missä Susanna on? Yleensä hän on minua vastassa", Asko kysyi.

"Hmh... Hän on jo nukkumassa. Koulussa oli kai rankka päivä", Manta valehteli.

"No, antaa sitten nukkua. Minuakin kyllä väsyttää", Asko sanoi.

"Muuten, kulta?", Manta sanoi.

"Niin rakas?", Asko kysyi.

"Susanna oli minulle tosi ilkeä tänään. Hän haukkui minua ja huusi minulle, kun yritin vain kysellä hänen kuulumisiaan", Manta sanoi esittäen itkuista.

"Susanna vai? Vaikea uskoa, mutta hän on kyllä ollut outo viime aikoina", Asko ihmetteli.

"Kyllä... Ja hän haluaa, että häntä sanotaan Suskiksi", Manta sanoi.

"Suski? No, miten hän haluaa, mutta mennään nyt nukkumaan", Asko sanoi.

Ennen sänkyyn menoa, Asko kävi vielä katsomassa Suskia, mutta näkikin vain tyhjän sängyn.

"Manta, Suski ei ole täällä!", Asko huusi hätääntyneenä.

"Eikö? Hän on varmaan karannut", Manta esitti säikähtänyttä.

"Hän voi olla missä tahansa! Meidän täytyy ilmoittaa poliisille ja lähteä etsimään häntä!", Asko panikoi.

"Kulta, rauhoitu nyt vähän. Suski on jo iso tyttö. Ehkä hän vain halusi vähän omaa aikaa ja meni jonkun kaverinsa luo", Manta sanoi.

"Ei! Suski ei ole ikinä karannut tai ollut yötä poissa kotoa! Nyt on jotain vialla!", Asko jatkoi panikoimista.

"Asko kuuntele nyt! Emme voi lähteä keskellä yötä ja jättää Aleksanteria yksin kotiin", Manta sanoi, kaappasi Askon käden ja alkoi silitellä sitä.

"No, kai me Aleksanterille jonkun saisimme vahdiksi ja Suskilla voi olla joku hätä!", Asko alkoi jo melkein huutaa.

"Kulta, kaikki järjestyy... ja minun on pitänyt kertoa jo aikaisemmin, mutta olet aina ollut niin kiireinen", Manta sanoi.

"Niin mitä? Kerro vaan", Asko kysyi.

"No, olen raskaana... Joten meille tulee vauva ja sinä vain huolehdit jostain tytön hupakosta", Manta sanoi ärsyyntyneenä.

"Vauva? Voi miten ihanaa! Olenkin aina halunnut lisää lapsia! Mutta, en voi silti unohtaa omaa tytärtäni uuden lapsen takia.", Asko sanoi.

"Ymmärrän, mutta minua väsyttää. Haluaisin nukkua ja tarvitsen paljon lepoa", Manta sanoi.

"Tiedän... Jää sinä nukkumaan, niin minä lähden etsimään Suskia", Asko sanoi ja ryntäsi alas.

 

***

 

Oli kulunut viikko Suskin katoamisesta ja Asko oli etsinyt lähes koko ajan tytärtään. Edes poliisit eivät olleet löytäneet Suskia ja kaikki Suskin kaverit oli soitettu läpi, mutta tyttöä ei vain löytynyt. Asko alkoi olla ihan loppu ja nuokkuin vain iltaisin pöydän ääressä miettimässä mahdollisuuksia.

"Kulta, sinun pitäisi levätä ja jatkaa sitten etsintöjäsi...", Manta sanoi. "Tai unohtaa", hän lisäsi vielä hiljaa.

"Ei! En aio nukkua kunnolla ennen Suskin löytymistä", Asko sanoi unisena.

"Selvä, enhän minä sinua voi pakottaa...", Manta sanoi.

"Mmmhh..", Asko ynähti.

"Oletko jo kysynyt siltä entiseltä heilaltasi? Hänhän on Suskin oikea äiti", Manta kysyi.

"Ai Melánja? Soitin hänelle ensimmäisenä, mutta hänkään ei tiennyt mitään Suskista. Onneksi hänkin lupasi auttaa etsinnöissä", Asko sanoi masentuneella äänellä.

"Okei... Entäs se Suskin paras kaveri? Se... Jutta", Manta keksi.

"Hän oli seuraavana listassa... Suski oli ollut sielä yhden yön, mutta oli häipynyt seuraavana aamuna", Asko sanoi.

"No, Aleksanterikaan ei tiedä missä Suski on, vaikka luulisi hänen kuulleen jotain... Tulisit nyt nukkumaan... Olet varmasti väsynyt ja haluat levätä", Manta sanoi.

"Haluan vain löytää rakkaan tyttäreni..."

 

***

 

Sainpas tämän valmiiksi. Onhan tämä aika lyhyt, mutta se on aika tiivistetty... Hmm... seuraavaa osaa yritän kuvailla heti kun ehdin. Minulla on paljon suunnitelmia. Kommentteja saa ja pitääkin antaa...

Ja vielä: En osaa päättää kummasta teen perijän. Suskista on nyt ollut paljon kaikkea, mutta Aleksanterillekkin minulla on suunnitelmia. Jos te rakkaat lukijat voisitte auttaa päätöksessä, niin olisin todella kiitollinen. En pidä mitään varsinaista perijä-äänestystä, mutta nyt tämän osan kommentteihin otan mieluusti ehdotuksia vastaan, joten laittakaas oma mielipiteenne näytille... :D