Taas on vierähtänyt liikaa aikaa viimeisimmästä päivityksestä. Olen pahoillani, että osassa kestää, mutta viime aikoina muu elämä on painanut todellakin päälle.
Aloitan tänään kirjoittamaan osaa, joten tänä viikonloppuna sen pitäisi ilmestyä. Otan itseäni niskasta kiinni ja kirjoitan sen loppuun vaikka väkisin ennen maanantaita!
Toivottavasti jaksatte odottaa vielä hetken...

Aijca: Niistä Darjan hiuksista... Keksin mistä ne ovat, mutta menee hetki kun etsin ne. Laitan tiedon viimeistään uuden osan yhteydessä :)

4.4.2012

Osa on melkein kokonaan kuvattu, mutta vielä muutama kuva puuttuu. En ole ehtinyt avaamaan peliä taas pitkään aikaan, joten osassa kestää vielä hetki. Kaiken lisäksi olen kipeä nyt, enkä siis oikein jaksaisi tehdä mitään vaikka aikaa olisikin enemmän. Onneksi edessä on pitkä viikonloppu ja näin ollen hyvät mahdollisuudet uuden osan ilmestymiseen :)

Aijca: Kyselit 18.osassa niitä Darjan taaperohiuksia. Veikkaan, että ne ovat peggystä, mutta en ole varma. Yritin niitä etsiäkin tuolta internetin syövereistä, mutta huonolla menestyksellä. Mutta Peggystä kannattaa aloittaa etsiminen. Jos ne sieltä löytyvät, niin löytyvät ilmaisista ja vapaasti ladattavissa olevista. Toivottavasti tämä auttoi edes hieman :) Yritän etsiä niitä vielä myöhemmin, mutta nyt en niitä löytänyt.

20.3.2012

Tuota... En ole ehtinyt pelaamaan nyt pariin viikkoon, vaikka olisin halunnut. Viikonloppuna sain sain pelattua pari tuntia, mutta ei siinä ajassa kovin paljoa ehtinyt etenemään, joten osassa kestää vielä. Yritän tällä viikolla hoitaa kouluasioita alta pois ja ensiviikolla onkin kokeita sitten lähes joka päivä, joten silloin ei ainakaan ehdi. Tämän viikon viikonloppuna yritän päästä pelailemaan edes yhden osan verran ja sitten siinä samalla kirjoittelemaan, mutta en tiedä miten aika riittää. Yritän parhaani... :) Toivottavasti myös kello antaa vähän periksi tässä asiassa :D

8.3.2012

Alkaa pahasti näyttää siltä, etten ehdi pelaamaan viikonloppunakaan. Yritän saada huomenna pelattua edes puolet uudesta osasta, mutta en lupaa mitään.

3.3.2012

Tarkoitus oli, että olisin tänään pelannut seuraavaa osaa eteenpäin, mutta en sitten ehtinyt. Jotenkin vain päivä meni ihan hujauksessa ohi, enkä sitten saanut edes simssiä avatuksi. Huomennakin on kaikkea tekemistä, mutta yritän silti ehtiä pelailemaan. Katsotaan nyt miten käy...

25.2.2012

Onkin mennyt taas hieman aikaa viimeisestä ilmoituksesta... Olen tässä tämän viikon lomaillut, mutta en juurikaan ole ehtinyt pelailemaan simssiä. Eilen illalla pelailin hieman, mutta sekin oli pääasiassa talojen sun muiden rakentelua ja sellaista. Nyt olisi suunnitelmissa mennä pelaamaan eteenpäin, jotta pääsen kirjoittelemaan seuraavaa osaa. Jotta saisin tehtyä edes jotain hyödyllistä tänään, niin voisinkin vastailla kommentteihin:

Nik: Juu, tosiaan mentiin nopeasti, mutta kuten sanoit, mitäpä vauvoille keksisikään. Kiva, kun osa oli mielestäsi tapahtumarikas :)

Xerlian: Hienoa, että pidit koko tarinasta! Eihän niitä kilometri kommenteja tarvitsekaan kirjottaa, koska aina ei edes keksi niin paljoa kommentoitavaa ja pienikin kommentti on jo riittävästi. Ja kyllä, lapset ovat oikein söpöjä!

vupii: Hyvä ettei mielestäsi menty liian nopeasti. On todella vaikeaa keksiä jotakin erityistä kerrottavaa vauvoista. Lapsista kasvaa kyllä varmasti kauniita, enkä itse malttaisi odottaakaan.

Tinttis: Jep, tämä osa olikin todella arkinen ja perheen keskeinen. Mielestäni on todella hienoa ja piristävää kuulla, että tapahtumat ovat realistisia. Ja todellakin on vaikea kuvata vauvoja, kun ne vain nököttävät siellä kehdoissaan :)

simssiliini: Osa tosiaan oli aika Allu-Ella-vauva-painoitteinen, mutta seuraavassa osassa sitten taas enemmän muistakin. Ja lapsi-teini-iässä alkaakin sitten taas tapahtua enemmän, mutta vielä en spoilaa mitä.

Girahvi: Mahtavaa kuulla, että olet odottanut tätä osaa. Ei siis sillä, että nauttisin siitä, että muut joutuvat odottelemaan hirveästi. On vain mukava kuulla, että joku todella haluaa lukea tätä :D Minustakin vauvojen syntymän on sellainen huippukohta. Se on aina yhtä ihanaa, kun seuraava sukupolvi syntyy ja tuntuu siltä, että pääsee eteenpäin haasteessa.

Misha: Minustakin oli mukavaa, kun oli vähän tällainen rauhallisempi ja perhekeskeisempi osa. Lapsista tosiaan kasvaa varmasti suloisia :)

14.2.2012

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!!!

13.2.2012
Vastailen kommentteihin myöhemmin, mutta koska simssiliini kommentissaan harmitteli, kun ei ehtinyt nähdä vastausta edelliseen kommenttiin, laitan edellisen vastauksen tähän :) Tässä siis simssiliinille vastaus edellisen osan (17) kommenttiin :D

simssiliini: Ai arvasit heti otsikosta, mitä tulee tapahtumaan? No, olihan se aika ilmeinen, kun vähän jaksoi ajatella :) Häät tosiaan onnistuivat, vaikka Ellan vanhemmat eivät paikalle päässeetkään. Vai Susanna olisi myrkyttänyt kakun? No, eipä itselleni kyllä sellainen tullut mieleen vaikka olisihan se ollut hyvä juonen käänne. Tällaisista kommenteista saa hienoja ideoita jatkoon. Itsekin olen iloinen siitä, ettei Manta ole enää mukana kuvioissa vaikka olisihan siitä varmasti jonkun suuren hässäkän saanut aikaan. Huomasin itsekin, että kuva kulmat ovat huonosti. Kuvatessa sitä yritti ottaa erilaisista kulmista kuvia ja saada Aleksanterinkin näkyviin, mutta jotenkin se jäi. Ensi osassa lupaan korjata asian :)

11.2.2012

Arvatkaapas mitä? Uusi osa on ilmestynyt! Lukemaan tästä tai sitten tutusti tuolta sivusta!

10.2.2012

Kuvat siirsin juuri vuodatukseen, mutta vielä en ole ehtinyt kirjoitella. On tässä illan aikana ollut kaikenlaista tekemistä, joka on verottanut kirjoitus aikaa. En nyt hirveästi ehdi tänään kirjoitella, mutta yritän huomenna varata sille aikaa :)

9.2.2012

Kuvat on siis nyt järjestetty ja selailtu järjestys läpi, joten seuraava vuorossa on kirjoitus. En ole ehtinyt kirjoitella osaa aikaisemmin, mutta huomenna lupaan kirjoittaa ainakin osa. Olisi huomennakin hieman tekemistä, mutta voisin valvoa hieman pitempään ja kirjoitella osaa :) Eiköhän se osa tämän viikon aikana ilmesty, toivottavasti.

6.2.2012

Tuleepas nyt päiviteltyä lähes joka päivä :) Tällä hetkellä vielä viimeisiä kuvia järjestelen ja selailen läpi. Seuraavana olisi vuorossa sitten se kirjoitus. No tänään en varmaankaan ehdi kirjoittaa, kun koneeni on varattu varmasti monta tuntia illemmalla. Yritän parhaani... :D

No juhlistetaanpa nyt edes sitten suomen 12. presidenttiä, Niinistöä! Itse en varsinaisesti politiikkaa seuraa, mutta ihan hyvä valintahan tuo taitaa olla :D

5.2.2012

Että jaksaakin olla tympiinnyttävää hommaa tuo kuvien järjestely... No nyt olisi ainakin puolet järjestelty ja niihin tekstiä mietitty, mutta vielä pitäisi toinen puolikas järjestellä. Yritän saada kuvat järjesteltyä tänään, jotta pääsen kirjoittamaan osaa heti ensiviikon alussa. En usko, että saan sitä kirjoitettua vielä tänään.

3.2.2012

No nyt olisi sitten koko osa kuvattu! Enää järjestely (jonka saatan saada tehtyä tänään) ja kirjoitus. Alan olla varma, että saan uuden osan ulos viikonlopun aikana. Vieläkään en kyllä lupaa mitään... Suunnitelmissa olisi 18. osan jälkeen tehdä pieni extra, mutta vielä en paljasta millainen tai mistä kertova :)

1.2.2012

Jälleen alkoi uusi kuukausi, enkä saanut uutta osaa tammikuun puolella tehtyä. Kuvat alkavat olla jo suunnilleen kasassa. (Vielä tarvitsen varmaan muutaman kuvan, mutta muuten alkavat olla kasassa.) Sitten vielä se kaikista ärsyttävin osuus, eli kuvien järjestely ja karsiminen. Hmm... milloinkohan uskaltaisin lupailla uutta osaa? No se ilmestyy ainakin helmikuun puolella, mutta tarkempaa aikaa en osaa sanoa. Viikonloppuna voisi olla aikaa tehdä osa loppuun, mutta katsoo nyt onko aikaa :)

21.1.2012

Viikonloppu alkoi ja minulla piti olla hieman menoa tänään, mutta tietysti sain hirvittävän flunssan. No, ei voi mitään ja onhan tästä ylimääräisestä vapaasta päivästä hyötyäkin, sillä sain tehtyä uuden sivupohjan. Pieniä muokkauksia teen vielä, mutta en mitään erityisempää :) Uutta osaakin suunnittelin tänään jatkavani, mutta katsoo nyt jaksanko.

Huomasinpa myös, että Kazakovit täyttivät vuoden 19.1. En ehtinyt/muistanut tehdä mitään erityisempää extraa sen kunniaksi. Ajatella, että olen jaksanut tätä jo niinkin kauan pyörittää, sillä olen muutaman kerran ennenkin yrittänyt legacyn kirjoittamista nettiin ja ne ovat loppuneet jo ensimmäisen tai toisen osan jälkeen :)

15.1.2012

Minun piti tänään kuvailla uutta osaa eteenpäin, mutta se sitten jotenkin jäi kun tuli kaikkea muuta tekemistä. Nyt olisi hirivttävän paljon ideoita jatkoa varten, että tekisi mieli pelata koko ajan eteenpäin, mutta aika on tunnetusti rajallista. Olen suunnitellut muutaman seuraavan osan jo valmiiksi, joten sekin hieman nopeuttaa tahtia, kun ei tarvitse aina olla suunnittelemassa seuraavaa osaa. Pää tuntuu halkeavan ideoista!

Tinttis: Etsiskelin sitä Ellan mekkoa tänään ja löysinkin sen yllättävä pian. Mekko löytyypi tuosta osoitteesta -> http://www.all-about-style.com/adult_feca2.html  Rullaat noin puoliväliin sivua, niin siitä pitäisi löytyä :)

14.1.2012

Nyt onkin aika vastailla kommentteihin, joten tässä vastauksia:

vupii: Kiva, kun olin onnistunut kirjoittamaan romanttisesti. Mietin pitkän aikaa menivätkö jotkut kohdat liian imeliksi, mutta toivottavasti näin ei kuitenkaan ollut. Aleksanteri tosiaan on täydellinen mies :)

simssiliini: Ai arvasit heti otsikosta, mitä tulee tapahtumaan? No, olihan se aika ilmeinen, kun vähän jaksoi ajatella :) Häät tosiaan onnistuivat, vaikka Ellan vanhemmat eivät paikalle päässeetkään. Vai Susanna olisi myrkyttänyt kakun? No, eipä itselleni kyllä sellainen tullut mieleen vaikka olisihan se ollut hyvä juonen käänne. Tällaisista kommenteista saa hienoja ideoita jatkoon. Itsekin olen iloinen siitä, ettei Manta ole enää mukana kuvioissa vaikka olisihan siitä varmasti jonkun suuren hässäkän saanut aikaan. Huomasin itsekin, että  kuva kulmat ovat huonosti. Kuvatessa sitä yritti ottaa erilaisista kulmista kuvia ja saada Aleksanterinkin näkyviin, mutta jotenkin se jäi. Ensi osassa lupaan korjata asian :)

Girahvi: Sinäkin arvasti heti otsikosta mitä tulisi tapahtumaan? Aleksanteri tosiaan on ihana ja oikea herrasmies. Tulevaisuus näyttää säästytäänkö tragedioilta :)

Tinttis: Vai söötti osa? Ihanasti sanottu! Saat sanoa Aleksanteria Alluksi jos tahdot :) Ellan mekon yritän etsiä seuraavan kerran kun avaan pelin, mutta juuri nyt en osaa sanoa. Vai jäät odottelemaan pikkuisten jalkojen töminää? Eiköhän niitä jossain vaiheessa nähdä ;)

Misha: Juu on todella ihanaa, kun nuoripari saa olla onnellisesti yhdessä. Ja onhan se hyvä että Ella tulee toimeen Susannankin kanssa :) Ella tosiaan on onnekas saadessaan noin ihanan miehen itselleen ja eiköhän niitä pikkuisia jalkojakin ala näkyä piakkoin :)

11.1.2012

Kommentteja onkin kertynyt jo ihan mukavasti. En vielä tänään ehdi vastailla niihin, mutta se tuskin haittaa ainakaan kovin paljoa. Kaikki piilolukijatkin -joita tiedän täällä olevan- menkääpäs kommentoimaan :)

8.1.2012

No voihan... Sain juuri kirjoitettua osan loppuun, mutta vuodatus sekoili jotakin eikä sitten tallentanut sitä. Huoh... No onneksi suunnilleen puolet olin kirjoittanut jo aikaisemmin ja tallentanu, joten täytyy kirjoittaa uudestaan vain puolet. Pääsin juuri juhlimaan sitä, että uusi osa ilmestyy tänään ja sitten vuodatus päättää seota. No ei auta itku markkinoilla. Menenkin tästä kirjoittelemaan...

edit// UUSI OSA! Sain kuin sainkin sen kirjoitettua tänään!! (Tiedätte mistä lukemaan)

7.1.2012

No, jopas on hankala kirjoittaa tuo uusi vuosiluku...

Nyt päätin, että huomenna kirjoitan osaa ainakin vähän. Mieluiten tietysti kirjoittaisin koko osan, mutta en tiedä vielä riittäkö aika. Huomenna osa edistyy siis ainakin hieman, joten ei sen ilmestymiseen kovin kauaa mene. :)

1.1.2012

Nyt ollaankin jo uuden vuoden puolella! En ehtinyt uutta osaa tehdä ennen tätä vuotta, mutta yritän saada tehtyä sen mahdollisimman pian. Harmi vain, että minulla alkaa koulu taas heti huomenna, joten aika vähenee jälleen.

Iloista uutta vuotta kaikille!

28.12.2011

Oli tuossa pari päivää hirvittävä peli-into ja sainkin pelailtua aika paljon eteenpäin. Seuraavaa osaa varten on jo kuvat, mutta kirjoitus puuttuu. Yritän saada osan ilmestymään vielä tämän vuoden puolella, mutta en lupaa mitään. Sen sijaan voisin vastailla edellisen osan kommentteihin, joita tulikin ihan mukava määrä :)

vupii: Mukavaa kun pidit osasta! Ella ja Aleksanteri ovat minunkin mielestäni todella ihana pari. Kiva kun pidit tuollaisesta juonesta ettei ihan heti seurusteltukaan, vaan tutustuttiin ja oltiin vain ystäviä.

Tinttis: Kiva kun pidit osasta! Minustakin oli kiva tehdä välillä tällainen söpömpi osa kaiken draaman keskelle. Lupaan, että tällaisia tulee vielä lisääkin eli ei jää yhteen kertaan.

Nik: Hieno kun pidit osasta ja vielä hienompaa että se piristi päivää! Katsotaan nyt mitä Ellalle ja Aleksanterille tapahtuu, en aio paljastaa mitään ainakaan vielä. (No, osaksi siksi etten vielä ihan tarkkaan itsekään tiedä mitä kaikkea tulee tapahtumaan, mutta en myöskään halua paljastaa juonesta mitään etukäteen)

Misha: Kiva kun pidit osasta! Vau! Olet ensimmäinen joka on sanonut tarinaa realistiseksi! Kiitokset siitä. Katsotaan nyt miten Ellan ja Aleksanterin suhde tästä etenee.

simssiliini: Hyvä että pidit osasta! Ella ja Aleksanteri tosiaan ovat söpö pari. Yllätyit siitä, että Aleksanteri säveltää kappaleita. Hmm... No eipä sitä kai ole ennen mainitukaan :) Jep, Margaretasta kasvoi todella nätti, mutta minäkin pidän silti enemmän Allusta.

Girahvi: Mukavaa kun pidit osasta! Ella ja Aleksanteri ovat kyllä söpö pari. Kiva kun osien pituus miellyttää. Mielestäni nämä ovat välillä todella lyhyitä, oikeastaan liian lyhyitä, mutta hyvä että edes jonkun mielestä ne ovat sopivia.

Vielä kerran suuret kiitokset kommenteista! Niitä oli oikein piristävä lukea ja ne olivat suuressa osassa peli-intoni lisääntymiseen. Nyt täytyy yrittää saada seuraava osa kirjoitettua pian!

21.12.2011

UUSI OSA!!! Tiedätte varmasti mistä pääsette lukemaan :D

6.12.2011

Voisin näin itsenäisyyspäivän kunniaksi vastailla kommentteihin!

vupii: Arvasin, että monet ilahtuisivat Askon ja Mantan erosta ja olinkin oikeassa. Aleksanteri tosiaan tervehtyi ja löysikin jo tyttöystävä ehdokkaan. Katsotaanpa miten käy... :)

simssiliini: Juu, olihan tuo otsikkokuva aika selvä. Manta tosiaan yritti kaikkensa, että voisi jäädä vielä, mutta tällä kertaa Asko olikin järkevä. Säälit Mantaa? Voihan, enpä tuollaista reaktiota odottanut, mutta onhan se toki sääli, että heitetään noin kylmästi pihalle. Aleksanterilla tosiaan menee nyt jo paremmin ja toivotaan ettei mitään pahaa tapahdu. Ja saa nähdä, minne Amalia on joutunut/päässyt. :D

Misha: Olihan se loppu aika lutuinen. Ensi osassa nähdäänkin sitten, mitä Ella vastaa. Eiköhän Amalia vielä joskus takaisin palaa.

Tinttis: Vai on Aleksanteri lempisimsisi tällä hetkellä? Sinäkin epäilet, että Amalia olisi viety Susanna luo. Eiköhän se selviä joskus... :) Ensi osassa se sitten selviää, mitä Ella vastaa. Hyvää joulunodotusta sinnekin!

Ebby: Sinäkin pidit siis Askon ja Mantan erosta. Ella on nätti, mutta ei ole itse tekemäni. Sen verran noudatan legacyn sääntöjä, että puolisot ovat vain kadulta napattuja. Jes, huomasihan joku sen jouluun liittyvän repliikin! En ole kyllä vielä ihan varma mitä teen jouluksi, mutta jotain yritän saada väännettyä :)

Vielä suuret kiitokset kaikista kommenteista! Niitä oli mukava lukea ja niihin oli hauska vastata!

1.12.2011

Hyvää joulukuun alkua!

Pääsettekin lukemaan uutta osaa näin joulun odotuksen kunniaksi. Tämähän tarkoittaa siis sitä, että UUSI OSA on ilmestynyt! Sitä pääsee lukemaan tuolta tutusta sivupalkista (osa 15)

Iltarusko: Kyselit aikaisemmin sitä kiiltolattiaa. Se löytyy tuolta sivulta ---> http://www.thesimsresource.com/artists/Murano/downloads/browse/category/sims2/featured/1/page/2/cnt/28/

Se on siinä noin puolivälissä sellaisen koirankopin vieressä :D

27.11.2011

Huoh... En sitten ehtinyt tuota osaa tänä viikonloppuna tehdä loppuun. Nyt olisi puolet kuvattu ja toinen puolisko on aika nopea ja helppo kuvata, joten sen pitäisi hoitua nopeasti. Yritän saada osan tehtyä ennen ensi viikonloppua, sillä lähden silloin leirille, enkä ehdi silloinkaan sitä siis tehdä. Tarkoitus olisi saada osa tehtyä tämän marraskuun puolella, joten toivotaan että pystyn siihen :D

25.11.2011

Osaa olen yrittänyt väkertää, mutta aika ei ole riittänyt juuri mihinkään. Nyt viikonloppuna olisi taas hieman enemmän aikaa, joten eiköhän se osa viikonlopun aikana ehdi valmistua :)

20.11.2011

En saanut osaa tehtyä vielä tällä viikolla, sillä aika ei kerta kaikkiaan riittänyt. Ensi viikolla yritän varata hieman aikaa pelaamiseen ja muuhun osaan liittyvään, mutta en lupaa vielä mitään.

14.11.2011

Uusi osa edistyy koko ajan. Oli viikonloppuna hirveä into tehdä osaa, mutta en sitten ehtinyt kuvaamaan kovinkaan paljoa. Luulenpa että osasta tulee normaalia pitempi, mutta katsotaan nyt. Yritän saada sen jo tämän viikon aikana tehtyä :)

12.11.2011

Tulipa mieleen, etten olekaan vielä vastannut uusimpaan osaan tulleisiin kommentteihin.

Vupii: Manta tosiaan muuttuu koko ajan vain kauheammaksi, mutta eiköhän paha joskus saa palkkansa ;) Toivotaan parasta Aleksanterin puolesta. Ja eivätköhän Susanna ja Sergei pääse kohta muuttamaan.

Turveltaja: Kivasti olet samaa mieltä kuin monet muutkin :) Olen onnistunut saamaan aikaan sellaisen osan, josta suunnilleen kaikki ovat samaa mieltä. Vastaanpa sinulle samalla tavalla kuin edellisellekin :)

Trukkentuk: Tällä kertaa kirjoitin nimesi oikein ensimmäisellä kerralla ;) Jep, Manta on ilkeä ja raivostuttava. Aleksanterista tosiaan kuulemme seuraavassa osassa sitten lisää. Vai on sinulla jotain aavistuksia mikä on kyseessä? Olisi kiva kuulla, mitä veikkaa :) Ja kyllä, perijä on jo päätetty. Aleksanteri voitti suurella äänivyöryllä, joten hänen elämäänsä seuraillaan jatkossa. En tietenkään Susannaa ja Sergeitä unohda kokonaa, joten älä huolehdi, ettei heitä enää näkyisi.

simssiliini: Sinulta taas ihanan pitkä kommentti, johon en tietenkään keksi pitkää vastausta :) Mukavaa, kun Aleksanteri on suosikkisi. Säikäytin sinutkin :) Mahtavaa, että olen onnistunut säikyttämään monia. Manta on edelleen raivostuttava, mutta kuten mainitsit karman laista, paha saa palkkansa. Katsotaan mitä jatkossa tapahtuu. Susanna tosiaan aikuistui monella tapaa. Kiva, kun pidit.

Ebby: Kiva, kun osa oli mielestäsi jännittävä! Katsotaan nyt miten Mantan jatkossa käy... :)

Tinttis: Mukavaa, kun pidät tuosta juoni kuviosta, jossa Margareta ja Aleksanteri ovat parhaita kaveruksia ja Manta pilaa ilon. Eiköhän Susanna pääse pian aloittamaan oman elämänsä, kunhan nyt ehtii :)

Bau: Ensi osassa selviää lisää Aleksanterista. Manta tosiaan on kamala, mutta eiköhän jotain tapahdu :)

Siinä siis vastaukset 14. osan kommentteihin. Suuret kiitokset kaikista! Ne inspiroivat jatkamaan, joten menenkin tästä kohta pelailemaan jatkoa :D

Iltarusko: Kyselit taloesittelyssä tuota kiiltävää lattiaa. En juuri nyt lataus paikkaa muista, mutta yritän etsiä sen mahdollisimman pian :)

11.11.2011

Taloesittely on viimein ilmestynyt, joten menkää katselemaan sitä tuolta extrat-kohdasta. Seuraavana onkin vuorossa uuden osan kuvaaminen ja kirjoittaminen. Yritän saada sen ensiviikolla tai viimeistään sen jälkeisellä viikolla tehtyä. Sitten uuden osan jälkeen onkin varmaan sivupohjan uudistus...

1.11.2011

Hyvää marraskuun alkua!

Näin aluksi haluan kiittää suuresti kaikkia, jotka ilahduttivat minua kommentoimalla uusimpaan osaan. Oli oikein piristävää lukea myönteisiä asioita, kun omasta mielestäni osa ei ollut mistään parhaimmasta päästä. Suuret kiitokset siis kaikille :) Kommentteihin vastailen, sitten kun suunnilleen kaikki ovat ehtineet kommentoida.

Taloesittelyä olen tässä jo hieman kuvaillut ja yritän saada sen julkaistuksi tämän viikon aikana.

29.10.2011

UUSI OSA! Lukemaan tuolta tutusta sivupalkista --> (Osa 14)

27.10.2011

Nyt olisi osa sitten kokonaan kuvattu ja kuvat järjestelty kirjoittamista varten. Yritän saada osan kirjoitettua huomenna, mutta saattaa venyä viikonlopulle. Uskallan silti jo lupailla, että saan sen valmiiksi tällä viikolla.

Taloesittelystä sen verran, että teen sen tämän osan jälkeen. Sen piti tulla jo edellisen jälkeen, mutta siirsin sen tähän. No, sekin tulee varmaankin myös tällä viikolla.

20.10.2011

Tällä viikolla on ollut hirvittävän vähän aikaa tehdä mitään. Kyllähän sitä aikaa aina välillä olisi muutama tunti, mutta sekin katoaa jonnekin. No, menenpä tästä jatkamaan osa kuvaamista, että saisin sen ehkä jopa viikonloppuna kirjoitettua :)

16.10.2011

Olen palannut! Oikeastaan palasin jo muutamia tunteja sitten, mutta ei se kai niin tarkaa ole. Seuraava osa ilmestynee seuraavalla viikolla, mutta en lupaa mitään. :D

13.10.2011

Lähden huomenna viikonlopuksi leirille, joten en sinä aikana pysty lukemaan osianne tai jatkamaan seuraavaa osaa. Luen ilmestyneet osanne sitten kun palaan takaisin, eli sunnuntaina.

~Ja trukkentuk: Juu, korjasin nimesi :)

8.10.2011

Nyt sitten vihdoinkin niitä vastauksia kommentteihin:

Nik: Kiva, kun pidit osasta. Mantalla saattaakin olla joku juoni, mutta sen näemme vasta seuraavissa osissa. En nyt paljasta sen enempää...

Brylen: Mantan ja Askon häät olivat sinusta ilmeisesti aika huono juttu. Manta tosiaan on ärsyttävä, mutta ehkä Askon ja Mantan onni muuttuu erilaiseksi. Sergei tosiaan on suloinen taapero.

Vupii: Kiva ettei osa ollut tönkkö, vaikka se minusta hieman siltä tuntuikin. Jotenkin kirjoittaessa vain tuntui siltä, ettei millään keksi mitään järkevää. Kiitokset kehuista Mantan luonteen suhteen. Olen yrittänytkin saada Mantasta sellaista ilkeää äitipuolta. Tai no, eipä se Margaretalle mikään äitipuoli ole. Aleksanterilla ja Margaretalla on tosiaan lämmin sisarsuhde.

Tinttis: Ei tuo tuplakommentointi haittaa. Jos unohtuu jotain tai jos haluaa korjata jotain, niin se on ihan sallittua :D Juu, eipä taida Manta tietää, mitä seuraa morsiamen näkemisestä hääpäivänä. Toivotaan, ettei Margaretasta tule ainakaan yhtä kamalaa kuin äidistään. Kirjoitusvirheistä saa ja pitää huomauttaa. Korjasin sen kohdan, sillä kyllä se taitaa yhteen tulla.

simssiliini: Juu, oli pitempi osa kuin aikaisemmin. Juu Margareta on ihana taapero ja Aleksanteri sitäkin ihanampi. Ja kyllähän tuo Suskin vauva syntyi nopeasti, mutta siihen on syynsä. En keksinyt mitään erityistä kerrottavaa Suskin raskaudesta ja tuohon alkuun tein hieman tuollaisen pikakelaus kohdan, että päästiin uuteen taloonkin muuttamaan. Toivottavasti ei haitannut, kun ei siitä sen enempää kerrottu. Seuraava osa on jo aika pitkällä, joten ilmestynee parin viikon aikana.

Iltarusko: Kiva kun pidit osasta ja kommentoit, vaikket mitään erityistä keksinytkään. Kommentit piristävät aina,, vaikkei niissä mitään erityistä sanoisikaan. Juu, Manta synnytti vihdoin. Olihan tuo jo aika kauan raskaana.

Ebby: Jep jep, osassa oli nyt aika paljon kaikkea, mutta halusinkin monia asioita "pois alta". Toivottavasti ei haitannut. Kyllähän Alex varmasti uuden tyttöystävän löytää, samaa mieltä olen.

Trukkentuk: Kiitokset kehuista ja kiva kun uusia lukijoita eksyy lukemaan tätäkin legacyä. Olen huomannut nopean kehityksen itsekin. Tuossa lueskelin hieman ensimmäisiä osia ja tuntui, että ne olivat aivan surkeita :) Sinäkin ilmeisesti olet Mantan vihaaja, joka on mahtava asia. Olen onnistunut luomaan jotakin niin kamalaa, että kaikki vihaavat sitä. Sivupohja vaihtuu luulatavasti kohta, joten kuviakin rupean suurentamaan hieman. Suurempia kuvia on siis luvassa :)

Vielä suuret kiitokset kaikille kommentoineille ja kaikille niillekin jotka eivät kommentoineet, mutta lukivat kuitenkin. Seuraava osa on siis jo lähes kuvattu, joten se ilmestynee parin viikon sisällä. En vielä ole saanut uutta sivupohjaa väkerrettyä, joten vielä hetken aikaa menee sen kanssa.

7.10.2011

Seuraava osa edistyy jo hyvää vauhtia ja kommentteihin vastaan huomenna, jos ehdin. Yritän saada vastattua niihin, nyt vihdoin ja viimein. Yritän tässä viikonlopun aikana saada uutta sivupohjaakin rakenneltua, joten muistutan vielä siitä, että Kazakovit saattavat olla jonkin aikaa salasana suojattuina.

6.10.2011

Perijä-äänestys päättyi eilen klo 20.00!

Äänestyksen voitti... Aleksanteri äänin 12-1. Eli lähes yksimielinen päätös, joten uskon, että suurin osa on tyytyväisiä tulokseen. Nyt pääsen jatkamaan pelaamista, joten osa edistyy jälleen pikku hiljaa. Osa ilmestynee viikolla 43, sillä silloin minulla on syysloma ja ehdin pelailla enemmän.

Sivupohja tulee vaihtumaan varmaankin muutaman viikon sisällä, joten Kazakovit menevät salasana suojatuiksi jossain vaiheessa hetkeksi.

3.10.2011

Perijä-äänestys on vielä voimassa, joten vielä ehtii äänestää. Kaikki jotka eivät ole vielä äänestäneet, nyt kipin kapin äänestämään. Ei tarvitse edes keksiä mitään perusteluja valinnalleen, mutta onhan niitäkin toki kiva lukea. Kaikki vain rohkeasti äänestämään ihan viimeisille minuuteille asti. Aikaa on 5.10 klo 20.00 asti, joten aikaa on vielä reilusti.

Toinen asiani koskee kommentteihin vastausta. Kiitokset kaikista osaan tulleista kommenteista, olen lukenut kaikki ne. Vastailen niihin varmaankin tällä viikolla. Koulussa on meneillään nyt pari kokeiden täytteistä viikkoa, joten aikaa ei paljoa jää. Älkää hätäikö, vastaan niihin kyllä heti kun ehdin. Hyvää lokakuun alkua kaikille!

30.9.2011

On tässä nyt ollut aika paljon kaikkia kiireitä, joten en ole ehtinyt paljoakaan simssin parissa olla. Taloesittely ei oikein edisty, mutta nyt viikonloppuna voisin ehtiä sen tekemään. Perijä-äänestys on vielä käynnissä, vaikkakin tulos näyttää aika yksimieliseltä.

Osaan tulleisiin kommentteihinkin yritän ehtiä viikonloppuna vastailemaan.

21.9.2011

Perijä-äänetys! Äänestämään pääsee tuolta sivusta (kohdasta extrat->Perijä-äänestys)

20.9.2011

UUSI OSA!!! Lukemaan pääsee tuolta sivusta (sillä vuodatus takkuilee edelleen)

18.9.2011

Osan ilmestyminen menee varmaankin ensiviikolle. En ole jaksanut/ehtinyt paljoa kirjoitella, joten osa on vielä aika vaiheessa. Yritän saada sen mahdollisimman pian kirjoitettua. :D

4.9.2011

Nyt ollaankin jo syyskuun puolella. Meneepäs aika nopeasti.

Nyt olen koko osan kuvannut, joten enää pitäisi järjestellä hieman kuvia ja sitten kirjoittaa. Ensiviikolla yritän saada tehtyä ja julkaistua osan, mutta en lupaa mitään.

Sitten vielä pariin kommenttiin vastaus:

Pinqu: Eipä tuo haittaa, ettet kommentoinut silloin. Eihän aina voi kaikkea muistaa, mutta hyvä että kommentoit nyt :) Suski tosiaan palasi kotiin ja hänet otettiin ilolla vastaan, paitsi tietenkin Manta. Manta on kyllä ärsyttävä, ihme että Asko kestää sitä. Suskin raskaudesta kuulemme lisää ensiosassa, jonka pitäisi ilmestyä aika pian.

Zemk: Mahtavaa, kun uusia kommentoijia löytyy! Kommenttisi piristi päivääni ja suorastaan pakotti minut jatkamaan uuden osan väkerrystä. Kiitokset siitä!

27.8.2011

Nyt siis vastauksia kommentteihin! En halua pitkittää enempää, joten tässä vastauksia...

Turveltaja: Kiva, kun pidit osasta vaikka se ei ollutkaan kovin jännittävä. Olen samaa mieltä kanssasi, kun sanot, ettei kaikkien osien tarvitse olla jännittäviä.

Brylen: Juu, Suski palasi kotiin. Kiva kun ratkaisu miellytti. Ja tietysti ihana, kun vihaat Mantaa. Tulee tunne, että olen onnistunut tekemään hänestä vihatun.

Vupii: Jep, teksti vaikutti minustakin erilaiselta. En tiedä miksi siitä sellaista tuli, mutta kiva että se oli hyvällä tavalla erilaista. Ja Suski tosiaan on nätti, vaikkakin aika valmiskasvo. Yritinkin saada jälleen näkemisestä kivan tuntuista ja iloista. Kiva, kun pidit.

Aijca: Enpä ajatellutkaan että päiväkirja-lopetus olisi käytetty juttu, mutta nyt ajateltuna, kyllähän se on. Suskilla tosiaan on paljon sulateltavaa, mutta onneksi on veli ja tietysti ystävä tukena. Jutta tosiaan sai tietoonsa aika nopeasti Suskin paluun, mutta ehkäpä juorut kulkevat nopeasti. Asko kyllä on aika sokea Mantan käytökselle, mutta ehkä siihenkin on syynsä.

Tinttis: Hyvä, ettei ollut tönkkö. Minusta vain vaikutti siltä, kun kirjoitin tämän aika monessa osassa eikä oikein kiinnostus jaksanut riittää. Kiva, kun pidit siitä, että Suski otettiin hyvin vastaan. Ja tietysti mahtavaa, ettei viha Mantaa kohtaa ole päässyt laantumaan. Mukavaa, kun pidät pienistä huomautuksista. Voisin ehkä hieman jopa lisätä niitä, jos keksin jotain kivaa. No, pianhan selviää miten Asko suhtautuu Suskin raskauteen. Aleksanteri tosiaan on suloinen, enkä malta odottaa millainen hänestä tulee vanhempana. Veikkaan, että monet pitävät Alexista myöhemminkin.

Simmssiliini: Kiva, kun pidit Suskin paluusta. Mantalla tosiaan taitaa olla jokin ongelma, mutta ehkä se selviää joskus. Mantan lasta kyllä säälin jo valmiiksi. Juu, Suski kotiutui nopeasti ja kaikki (paitsi Manta) ottivat hänet ilolla vastaan. Jaa, odotat enemmän Aleksanteria. Voisin laittaa oikein kunnolla juttua Alexista, jotta monet olisivat tyytyväisiä. Suskin raskaus tosiaan saattaa jakaa ristiriitaisia mielipiteitä Askon ja Mantan välillä, mutta toivottavasti hän uskaltaa kertoa asiasta. No, eipä siinä kirjoituksessa niin kovin erikoisia muutoksia ole, eikä se nyt ole edes tärkeä asia, jos kerran jälki on hyvää. Kiitokset otsikkokuvan kommentoinnista. Oletkin ensimmäinen, joka sitä kommentoi.

Nik: Hyvä, että sinäkin pidit Suskin paluusta ja erilaisesta tekstistä.

Kiitokset vielä kaikille kommentoijille! Niitä oli todella mukava lukea ja niihin oli kivaa vastata.

26.8.2011

Eli siis, kommenteihin en ole vielä jaksanut vastata, mutta ehkä vielä tämän viikonlopun aikana saatte vastauksia. Tänään rakentelin erilaisia taloja sun muita simssiin. Niitä saatetaan nähdä tämänkin legacyn aikana, EHKÄ.

Eipä minulla sen suurempia ilmoituksia ole. Eli kommenteihin vastaan varmaankin viikonloppuna ja uudesta osasta ei vielä tietoa. (Tulipas tylsä päivitys)

23.8.2011

Kiitokset kaikista jo nyt tulleista kommenteista! Vastailen niihin varmaan tällä viikolla, sitten kun ehdin. Ja tietty te kaikki mahdolliset piilolukijat voitte ilmoitella itsestänne. On aina piristävää huomata uusia lukijoita :)

21.8.2011

UUSI OSA!!! Lukemaan tuolta sivusta (osa 12.)

4.8.2011

Okei, osaa ei ole vieläkään ilmestynyt, mutta minulla on siihen hyvä syy. Harmikseni, meidän nettimme ei ole toiminut melkein viikkoon, joten en ole päässyt osaa kirjoittelemaan. Ensi viikon aikana yritän kirjoitella osaa ja saada sen julkaistuksi ennen viikonloppua. Mutta sitä tietenkin hidastaa se, että koulut alkoivat, enkä siksi ehdi olemaan niin paljoa koneella.

29.7.2011

Eli siis seuraava osa ilmestyy varmaan elokuun alussa, mutta en lupaa mitään. Yritän saada sen valmiiksi ennen koulujen alkua, joten kyllä sen pitäisi aika pian ilmestyä. Nyt jo hieman varoittelen, että koulun alun jälkeen, minulla ei ole kovin paljoa aikaa pelailla ja kirjoittaa, joten tahti hidastuu varmasti. Ehdin pelaamaan varmaan eniten viikonloppuisin, joten varautukaa odottamaan hieman kauemmin osia. Tämä oli nyt vain tällainen väli-aika raportti, joten ei sen kummempia :)

26.7.2011

Kiitokset kaikista jo nyt tulleista kommenteista! Tässäpäs sitten vastauksia niihin:

Iltarusko: Juu, aika nopeaa etenemistä, mutta ehkä Suski ja Jaakko halusivat edetä nopeasti. Kuka tietää? Jälleen Suski joutui maailmalle... No, eiköhän hän vielä pääse jonnekkin.

Nik: Juu, olihan se surullistakin. En oikein tiedä mikä sana kuvailisi sitä parhaiten minun mielestäni, mutta surullinen on aika lähellä.

Vupii: Juu, nopeaa toimintaa. Jos Suski nyt kotiin pääsee, niin varmasti vanhemmat ilahtuvat, kun kuulevat Suskin olevan raskaana. Mantakin varmasti ilahtuu. >:)

Brylen: Kyllä, Jaakko on aika kamala tyyppi, mutta ehkä metsässä asuminen tekee sellaiseksi. Ja Suski kyllä lämpeni aika nopeasti, mutta ehkä Suski oli vain niin epätoivoinen tai jotain.

Pinqu: Suskiko jääräpäinen? En olekkaan ajatellut sitä noin, mutta kyllähän hän taitaa aika jääräpäinen olla. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää, joten ehkä tämä sanonta pätee myös Jaakkoon. Yksin metsässä asuminen ei taida olla paras tapa elää, joten ehkä sekin liittyy Jaakon käytökseen. Sinäkin haluaisit Suskin palaavan kotiin. Toivotaan, että jotakin tapahtuu parempaan suuntaan.

simssiliini: Kyllähän a- ja b-osat olivat erilaisia ja siksipä päätinkin jakaa ne kahtia. Ne olisi ollut vaikea yhdistää toisiinsa järkevästi. Mistä saitkaan mieleesi yli-opiston? Taisitkin olla ainut joka arvasi heti alussa Jaakon olevan huonoa seuraa. Vauva tulossa, tosiaan... Kyllä uskon, että tulee ihan nätti, sillä eihän Jaakko sentään mikään rumilus ole. :)

Tinttis: Kiva, kun pidit osan jakamisesta. Jaakko kyllä oli aika erikoinen tyyppi, mutta Suski on sinnikäs tyttö. Mantan reaktiota voidaan vain arvailla, mutta toivottavasti ei sentään ihan tapa. :D

Aijca: Kiitokset pitkästä kommentista! Mahtavaa, kun sinäkin pidit kahtia jaosta. Oletkin ensimmäinen joka kehuu poseboxien käytöstä :) En ole niitä hirveästi käyttänyt ja latasinkin niitä vasta jonkin aikaa sitten, eli en ole kovin kokenut, mutta kiva jos pidit. Ja Jaakon mökki tosiaan oli tyhjä, mutta kuten sanoit, ei metsässä asuva mies varmasti paljoa tavaraa tarvitse. Vierasmökki oli kyllä vähän sellainen random-juttu, mutta ehkä Jaakolla on käynyt vieraita silloin tällöin. Kiva, kun pidit lavastuksista. Ja kiva, että olin onnistunut mökkien teossa, ainakin sinun mielestäsi. Sinäkin toivot Suskille ja vauvalle hyvää jatkoa :) Oliko se Suskin jääminen Jaakon luokse epäselvää? Enpä ajatellutkaan. Täytyy ehkä vähän muokata kuva tekstejä paremmiksi, kiitos huomautuksesta. Ja Suski itki raskaaksi tuloaan varmaankin juuri pelon takia, siihenhän voi olla monia syitä, jokainen tehköön omat päätelmänsä. Olet laittamassa Jaakkoa ja Mantaa sinne koppiin. Tuosta voisi päätellä, ettet oikein pidä kummastakaan :) Jatkoa ilmestynee ensikuun alussa...

Kiitokset vielä kaikista kommenteista. Niihin on aina kiva vastailla ja huomata kuinka moni onkaan samaa mieltä joistain asioista. Ne myös kannustavat jatkamaan, joten laittakaas kommentteja tulemaan :)

25.7.2011

Uusi osa! Vuodatus ei edelleenkään anna laittaa linkkejä tähän, joten tuolta sivusta löydätte osan (11b)

22.7.2011

Nyt jo hirveä läjä kommentteja! Kiitokset niistä kaikille. Ajattelin kokeilla uutta tyyliä ja vastata kommenteihinne tässä etusivulla.

Tinttis: Olen täysin samaa mieltä Mantasta. Inhottava ihminen, mutta toisaalta hän on myös hyvä henkilö tällaiseen tilanteeseen. Kiva kun pidit Aleksanterista. Olisi ehkä pitänyt näyttää sitä enemmän jo aikaisemmin, mutta sille on enemmän suunnitelmia myöhemmäksi. Ja minä ainakin säälin sitä Mantan lasta. Eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu, mutta tuskinpa mitään kovin suurta muutosta ainakaan Mantan suhteen.

Brylen: Manta kyllä on sydämetön ihminen. Aleksanteri on kyllä söpö ja näyttää ihan isältään. Sillä on myös häiritsevän isot silmät, mistä lie perinyt. Susannasta kuuluu kyllä pian jotain...

Nik: Kiva kun pidit siitä, että Aleksanterikin oli mukana. Kuolema kyllä oli varmasti paha asia monelta kannalta, ellei sitten ole jotain Mantan fanitus porukkaa. :)

Vupii: Sinustakin Aleksanteri on söpö. Onhan se kyllä, odotan innolla sen teini-ikää. Mantaa tuntuvat vihaavan kaikki, miksiköhän? ;)

simssiliini: Kiitokset pitkästä kommentista! Mukavaa, kun sinäkin pidit Aleksanterista. Ajattelin ensin yhditää osat, mutta jotenkin se vain on parempi kun ovat erillään (ainakin minusta). Jee, lisää Mantan vihaajia. Manta kyllä taitaa olla vähän liioittelevainen ja muutenkin itsekäs. Aleksanterihan on kumminkin ollut aina kiltti, joten ei luulisi Mantallakaan olevan mitään sitä vastaan, mutta Manta on Manta. Puhelin soitosta ajattelinkin sellaista, että ainakin joku luulisi Suskin kuolleen, joten kiva että joku edes luuli niin. Ja Mantan käytöksen syistä jokainen voi tehdä omat päätelmänsä, ehkä se selviää joskus. Lupaan olla kertomatta Aleksanterille, että sanoit häntä Alexsiksi. :D

Aijca: Manta on kyllä ilkeä, mutta Asko taittaa olla kyllä niin tossun alla, ettei laita vastaan. Mitähän siitäkin lopulta seuraa? Kiva, että jäit tiedon haluiseksi. Ehkä Manta saa vielä nenilleen oikeen kunnolla, sitähän täällä moni toivookin. Suskista kuullaan enemmän b-osassa (joka ilmestyy varmaan pian)

Iltarusko: Kiva kun sinäkin pidit Aleksanterista! Taitaa pojasta tulla suosittu (ainakin teidän lukijoiden kesken.) Sinäkin toivot Suskin palaavan. En paljasta mitään, mutta ehkä se sieltä vielä tulee takaisin. Jee, vielä löytyy lisää Mantan vihaajia.

Vielä kerran kiitos kaikista kommenteista. Tännehän voisi melkein perustaa "Mantan vihaajat"-kerhon. Lupaan siis Aleksanterista vielä enemmän juttua, sillä olen kehitellyt hänelle kaikenlaista...

21.7.2011

UUSI OSA! (Koska vuodatus takkuilee, eikä anna laittaa tähän linkkiä, niin joudutte tuolta sivusta klikkaamaan (Osa 11a))

20.7.2011

Sain kuvattua 11-osan kokonaan. Siitä tulee kaksi osainen ja a-osa ilmestyy varmaan tänään tai huomenna.

Sitten vielä: Perijä äänestyksestä vielä pikkuisen. Eli siis, saatte kertoa mielipiteenne kummasta haluatte perijän (saan siitä ehkä ideoita), mutta minulla on jo aikamoiset suunnitelmat tulevalle, joten en voi luvata, että noudatan täysin äänestys tulosta. Yritän tietty noudattaa sitä, mutta saatan joutua muokkaamaan suunnitelmiani. Mutta siis saatte kertoa mielipiteenne, jota yritän sitten parhaani mukaan noudattaa. :)

20.7.2011

Sain kuvattua 11-osan kokonaan. Siitä tulee kaksi osainen ja a-osa ilmestyy varmaan tänään tai huomenna.

Sitten vielä: Perijä äänestyksestä vielä pikkuisen. Eli siis, saatte kertoa mielipiteenne kummasta haluatte perijän (saan siitä ehkä ideoita), mutta minulla on jo aikamoiset suunnitelmat tulevalle, joten en voi luvata, että noudatan täysin äänestys tulosta. Yritän tietty noudattaa sitä, mutta saatan joutua muokkaamaan suunnitelmiani. Mutta siis saatte kertoa mielipiteenne, jota yritän sitten parhaani mukaan noudattaa. :)

12.7.2011

Seuraava osa ilmestyy varmaankin vielä tässä kuussa, ellei jotain mullistavaa tapahdu. Päivät vain kuluvat hirveän nopeasti, niin ei ehdi pelailemaan paljoa. Täytyykin avata simssi ja alkaa kuvaamaan seuraavaa osaa, kun nyt on hieman aikaa. Ei minulla varsinaisia kiireitä ole, mutta aina se aika vain katoaa jonnekkin. Eihän tuosta edellisestä osasta vielä aivan hirvittäviä aikoja ole, mutta haluaisin silti saada seuraavan osan jo valmiiksi.

JA VIELÄ YLEISESTI KAIKILLE: KIITOKSET KAIKISTA KOMMENTEISTA! NIITÄ ON MUKAVA LUKEA JA NIISTÄ SAA INSPIRAATIOTA JA INTOA PELATA. :)

7.7.2011

Vielä sivupohjasta... Eli, vaikka tuossa kuvassa onkin Susanna, niin se EI tarkoita sitä, että hän olisi perijä. Tuo kuva vain oli hauska ja sopi tuohon. Sitten kun perijä valitaan, kuva vaihtuu. Tuo on siis vain hetken aikaa, sillä vaikka Susannasta tulisi perijä, vaihdan kuvan.

Ja siis, perijää saa äänestää jo nyt! En pidä mitään erityista äänestystä, joten ilmoitan sitten, kun "äänestys-aika" päättyy. Vielä ei ole mitään kiirettä, sillä ajatuksena olisi saada Aleksanteristakin jotain, ettei Susannaa valittaisi sen takia kun Aleksanteria ei tunneta juuri ollenkaan. Tulipas epäselvä teksi...

6.7.2011

Kazakovit olivat salasanalla suojattuja muutaman päivän, sillä muokkasin ulkoasua. Toivottavasti se ei häirinnyt ainakaan hirveästi. Muuten, tuolla alakulmassa on pieni kysely, johon toivoisin mahdollisimman monen vastaavan. Eli lyhyesti: vastatkaa kyselyyn!

Ulkoasu on vielä hieman kesken, joten se saattaa vielä hieman muuttua, mutta nyt ei hetkeen ole mitään radikaaleja muutoksia luvassa (ellen sitten yhtäkkiä keksi jotakin kivaa)

26.6.2011

UUSI OSA! LUKEMAAN PÄÄSEE TÄSTÄ

25.6.2011

Löysin koneeltani muutamia kuvia, jotka olivat säästyneet poistosta. :D:D:D:D:D

Sain koko osan kuvattua eilen illalla/yöllä, joten osan ilmestymiseen ei pitäisi mennä kovin kauaa. Olen jo kirjoitellut uutta osaa ja suunnitellut jo seuraavaa. Nyt minulla on hirveästi ideoita jatkon varalle, joten yritän päästä toteuttamaan niitä. Kiitokset kaikista kommenteista, jotka antoivat intoa jatkaa. Voisin melkein luvata, että osa ilmestyy tänään, mutta en kyllä ihan varma vielä ole. Eli, osa ilmestyy varmaan tänään (tai viimeistään huomenna).

Kiitos, kun olette jaksaneet odottaa :D:D:D:D

20.6.2011

Onkin pitkä aika siitä, kun viimeksi kirjoitin, mutta on ollut kaikkea muuta tekemistä. Osa ei ole vieläkään valmis, eli se menee varmaan heinäkuun puolelle. Toivottavasti jaksatte odottaa... :)

5.6.2011

Seuraavan osan julkaisemiseen menee vielä aikaa. Osa on lähes kokonaan kuvattu (tai voisinhan minä sen tähänkin kohtaan jättää) , mutta kirjoittamiselle ei ole nyt aikaa ja haluan nauttia myös kesästä. Lähden ensi viikolla rippi leirille, joten kiirettä pitää. Osaa ei varmaan vielä tässä kuussa näy, mutta yritän saada sen mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Toivottavasti ette kyllästy odottamiseen. Lupaan seuraavaan osaa ainakin yhden yllättävän asian *hieroo käsiään paha enteisesti...

29.5.2011

Tuosta perijä-äänestyksestä nyt sen verran, että taidan päättää perijän itse. Eihän tässä kumminkaan olisi kuin kaksi ehdokasta, joten katsotaan nyt kumman valitsen. Susanna on nyt ollut todella paljon esillä, joten hän on aika vahva ehdokas, mutta en haluaisi Aleksanteriakaan täysin unohtaa... hmm.. täytyykin miettiä. Mutta otan mielelläni vastaan ehdotuksia seuraavasta perijästä, joten voitte ihan vapaasti kertoa kummasta haluaisitte perijän. :D

Lisäsin tuonne "Sivut" osioon uuden kohdan. "Ylimääräisiä kuvia", eli nimensä mukaan sinne ylimääräisiä tai muita kuvia. Käykää katsomassa (vielä sielä ei kyllä ole mitään, mutta seuraavan osan jälkeen laitan pari)

25.5.2011

Haluaisitteko perijä-äänestyksen vai onko se ihan turha? Susannalle tässä nyt on ollut aika paljon tarinaa, mutta kyllähän Aleksanteristakin pystyisi tarinoimaan. Eli haluatteko äänestää, vai päätänkö itse?

23.5.2011

Lisäsin tuonne yläreunaan "Ladatut"-kohdan. Sieltä löytyy kysytyt ladatut, jos jotakuta kiinnostaa. Joten, ennen kuin kysyt jotakin ladattua, katso sieltä ensin. :)

21.5.2011

Kiitos kaikista kommenteista, jotka ovat tulleet jo näinkin pienen ajan sisällä! Ne piristävät aina ja heti tekee mieli mennä jatkamaan.

Mutta, mutta... Tänäänhän pitäisi tulla jälleen "maailman loppu", joten valmistautukaas... :P

20.5.2011

UUSI OSA VIHDOIN!!! lukemaan

16.5.2011

Olen hirvittävän pahoillani, ettei osa ole vieläkään valmis. Vielä puuttuu kuvia ja kirjoitusta en ole aloittanutkaan, mutta yritän saada osan ennen kesälomaa.

Mutta eikös kumminkin juhlita SUOMEN VOITTAMAA MM-KULTAA!!!!

1.5.2011

Osassa kestää ja kestää. Koulussa juuri hirveät läjät kokeita (joihin pitää harjoitella) Yritän saada osaa kuvattua aina vähän kerrallaan, mutta osan ilmestymisessä saattaa kestää... :(

Kuten otsikko jo sanoo, se on loppu nyt. Päätin, että en jatka tätä legacyä enää ja pidän muutenkin tauon sims-tarinoiden kirjoittamisesta. Oma elämä vie liikaa aikaa ja tämä vuodatuksen takkuilu oli viimeinen pisara lopettamisen maljaan. Itseänikin hieman harmittaa tämä loppuminen, sillä toivoin pääseväni edes viidenteen sukupolveen asti. No, ei voi mitään. Elämä jatkuu ja niin edelleen :)

Vaikka itse en nyt hetkeen aloitakaan uutta tarinaa, ei se tarkoita etten niitä seuraisi. Tänne saa ilmoitella uusista osista ja extroista. Luen tarinoitanne mielelläni :) Ehkäpä se innostus sitten taas syttyisi tarinoidenne parissa, ehkä.

Jos aloitan uuden tarinan tai legacyn, tulen ilmoittamaan tänne, jotta kaikki halukkaat pääsevät seuraamaan tekemisiäni :) Tätä ei kuitenkaan tapahdu ihan pian, sillä kuten jo ylempänä sanoin, pidän taukoa :)

Suuret kiitokset kaikille lukijoille, jotka jaksoivat kannustaa minua jatkamaan ja piristivät päivään ihanilla kommenteilla tai vain merkkinä tilastoissa :) En olisi jaksanut jatkaa näinkään pitkälle ilman teitä!

~ Ezme

En ole vielä täysin päättänyt mitä tulen tämän legacyn kanssa tekemään. Toinen puoli minusta haluaisi jatkaa, mutta toinen ei. Tämän kirjoittaminen on ollut hauskaa ja on ollut mukava huomata, että joku oikeasti haluaa lukea kirjoituksiani. Lisäksi tämä on ollut minulle kuin harrastus, joten tekeminen ei ole loppunut. Tämä on tavallaan huonokin puoli, koska tarinan tekeminen vie todella paljon aikaa, jota minulla ei oikeastaan ole.

Tässä parin päivän aika olen huomannut, että monen muunkin legacyn kuvat ovat kadonneet vuodatuksen temppuilujen takia. Jotkut lopettavat ja aloittavat uuden legacyn blogspotissa tai sitten vain lopettavat kokonaan. Aika harva jatkaa enää samaa legacyä. Itse en ole vielä päättänyt, mutta jos jatkan tai aloitan uuden legacyn se tulee kyllä blogspottiin :)

Tulen ilmoittamaan päätökseni ennen koulun alkua (joka on siis 9.8) Eli luultavasti ilmoitan päätöksestä ensi viikon alussa.

Varoitus! Kirjoitus on todella pitkä, mutta toivon että jaksat silti lukea sen ja kommentoida, jos jotain kommentoitavaa keksit!

Vuodatus toimii jälleen! Olin juuri viikon leirillä, joten ei ole tullut koneella oltua. Simssiä en ole nyt vuodatuksen takkuilujen aikaan juurikaan pelaillut, joten kuvia en ole vielä ehtinyt seuraavaan osaan ottaa.

Hyviä uutisia: Olen kirjoittanut osan jo valmiiksi ja enää vain kuvat puuttuvat (kokeilin tällä kertaa tehdä näin päin, sillä yleensä otan ensin kuvat ja sitten vasta kirjoitan)

Huonoja uutisia: Vanhat kuvat eivät näy, eikä niitä luultavasti saada enää näkymään (vaikka tahdonkin uskoa, että ne vielä palaisivat). Tämäkään ei muuten tuottaisi ongelmia, mutta on muutama suuri mutka matkassa.

1.Minulla ei ole muutaman ensimmäisen osan kuvia tallessa.

2. Tallessa olevat vanhat kuvat, ovat sekaisin yhdessä kansiossa (kiitoksia minun, viisaan ihmisen), josta niitä on aivan mahdoton lähteä etsimään. En millään jaksa käydä läpi yli 800 kuvaa ja etsiä sieltä joukosta ne kuvat, joita olen käyttänyt. Lisäksi vielä pitäisi laittaa kuvat oikeille paikoille osiin, joten joutuisin kirjoittamaan osat uudelleen.

3. Minulla ei vain yksinkertaisesti ole intoa/kiinnostusta alkaa selvitellä tällaista sekasortoa.

Tällainen kyllä lannisti aika paljon, sillä kaikki vuodatukseen lataamat kuvani (eli toisin sanoen kaikki kuvani) ovat kadonneet bittiavaruuteen. Pakko myöntää, että olen tämän päivän aikana harkinnut jo moneen kertaan koko legacyn lopettamista, ja siihen pää syynä on tietysti tämä "tapaturma" tai miten sitä haluaakaan kutsua.

En ole vielä lopettamassa, mutta olen sitä jo harkinnut. Ensinäkin innostukseni on ollut hieman alhainen jo muutaman kuukauden, vaikka juonta olenkin jo keksinyt eteen päin. En vain millään jaksaisi kuvata ja kirjoittaa, vaikka onhan tässä ollut jo taukoakin.

Toisekseen tämä kuvien katoaminen harmittaa todella paljon, ja koska osia on jo parikymmentä olisi mielestäni typerää jatkaa tarinaa kuvien kanssa niin monen kuvattoman osan jälkeen. Ajattelen tässä varsinkin mahdollisia uusia lukijoita jotka saattavat eksyä sivustolle ja haluaisivat lukea tarinaa, mutta huomaavatkin että parissa kymmenessä ensimmäisessä osassa ei ole kuvia. (Itseäni tällainen ärsyttää suunnattomasti).

Kolmas syy on se, että koulut alkavat taas aivan pian ja varsinkin nyt koulu alkaa viedä paljon enemmän aikaa kuin ennen. Minulle ei siis jäisi aikaa pelailla tai kirjoittaa juuri koskaan. Sitä paitsi tahdon nyt keskittyä täysillä koulun käyntiin, joten en tahdo uhrata ajatuksiani millekään ylimääräiselle.

En ole vielä päättänyt mitään, mutta tällä hetkellä on erittäin todennäköistä, että tämä legacy ei tule jatkumaan... Olen pahoillani tästä, mutta en tahdo tehdä mitään päätöstä vielä vaan mietin ensin rauhassa asioita ja ennen kaikkea arvioin omaa jaksamistani tämän legacyn suhteen. Haluan kirjoittamisen olevan harrastus, en pakko pullaa.

Tinttis: Jep, tarkistin sen lelulaatikon ja se on pelin omia tavaroita ja tullut perhepakkaus-kamasetin mukana :)

26.6.2012

Kiitokset jo nyt tulleisiin kommentteihin :)

Tinttis: Kysyit tuota lelulaatikon lataus paikaa... Hmm... En ole nyt aivan varma, mutta se voisi myös mahdollisesti olla ihan pelin omia tavaroita. Tullut varmaankin perhepakkaus-kamasetin mukana. En siis mene takuuseen että on, joten tarkistan tänään myöhemmin pelistä :)

Aui: Juu, talon sisätilat jäivät vähän vähiin. Voisin jossain vaiheessa laittaa muutamia kuvia talon sisältä :)

25.6.2012

Lisää extraa ilmestynyt! Lukemaan tästä

22.6.2012

Hyvää Juhannusta!

21.6.2012

Kiitokset kaikista Susanna-extraan ilmestyneistä kommenteista! Ajattelin, etten vastailisi niihin mitenkään erikseen, ellei se teitä aivan kamalasti haittaa. Näin yleisesti kuitenkin sanon, että mukavaa, kun extra oli mielestänne sopivan pituinen. Pyrin varmaan suunnilleen samaan pituuteen sitten muidenkin extrojen kanssa.

Sitten muuta asiaa... Suunnittelin tässä tänään koko kolmannen sukupolven tapahtumat ainakin pääpiirteittäin. Hion tietysti suunnitelmia pelin edetessä, sillä aivan varmasti jotakin ongelmia tulee eteen. Olen myös hieman miettinyt jo neljännen sukupolven tapahtumia, mutta on hieman vaikea suunnitella mitään, kun en tiedä vielä kuinka monta neljännen sukupolven edustajaa syntyy. Ei tästä mitään kovin mutkikasta tarinaa ole tulossa, mutta hieman mielenkiintoisiakin tapahtumia, että joku jaksaa lukea tätä ja että itse jaksan jatkaa :)

Mietiskelin tässä, että minulla on  jonkinlaisia suunnitelmia viidenteen sukupolveen asti, mutta sitten loppuu ideat. Ainakin näillä näkymin. Niinpä päätin, että tätä legacyä jatkuu ainakin viidenteen sukupolveen asti, mutta mahdollisesti myös pitempään. Riippuen tietysti omasta kiinnostuksestani ja jaksamisestani, sekä tietysti siitä kuinka paljon minulla kesäloman jälkeen on aikaa. Mutta älkää huolestuko! Darja, Stella ja Inga ovat vasta kolmas sukupolvi, joten vielä tulee monta osaa ennen loppua (joka koittaa joko viidennen sukupolven kohdalla tai sitten myöhemmin. Sitä kun ei tiedä :D)

Koska kerran aloitin jo tällaisen kilometri ilmoituksen, niin jatketaanpa nyt vielä samaan läjään. Tarkoituksena olisi siis viedä tämä legacy kunniallisesti loppuun asti (eli luultavasti sinne viidenteen sukupolveen, kymmenenteen en usko jaksavani) ja saada juoneen jotenkin järkevä päätös. Sen jälkeen olen suunnitellut tarinan aloittamista. Joitakin ideoita tarinaan minulla jo on, mutta en sitten tiedä millainen tarinasta tulee, jos sellaisen aion tehdä.

Tässä nyt oli tällaista väliaikaista tietoa jatkosta. Toki suunnitelmat voivat muuttua, mutta näillä mennään nyt vähän aikaa :)

14.6.2012

Extraa ilmestynyt! Lukemaan tästä

3.6.2012

Vastauksia kommentteihinne! Näitä olettekin varmasti odotelleet:

Amber: Itsekin olin helpottunut, kun tulipalon uhreja ei tullut. Manta syyllisyydestä en paljasta mitään, mutta ehkä syyllinen vielä joskus paljastuu. Perijä-äänestyksestä tosiaan tulee todella tasainen, sillä tytöt ovat kaikki niin suloisia ja todella paljon toistensa näköisiä. Luulisin, että perijä-äänestys ratkeaa enemmän tyttöjen luonteiden mukaan, kuin ulkonäön.

trukkis: Jep, Manta luuhaa vielä nurkilla ja sinäkin syytät häntä tulipalosta. Voihan se olla Manta syytä tai sitten ei, en paljasta enempää. Itsekin pidän tuosta viimeisestä kuvasta erityisesti. Se on jotenkin niin mukavan rauhallinen kaiken sen draaman jälkeen, mitä osassa nähtiin. Ja olen samaa mieltä kanssasi siitä, että kiinnität huomiota hieman outoihin asioihin :) No, tuollaiset hauskat huomiot piristävät päivää kummasti. Eikä haittaa, vaikka ei aina keksisikään kommentoitavaa. Mitäpä sitä turhia turisemaan.

vupii: Manta on aina Manta, eikä siitä tunnu helposti muuttuvan. Ensin ajattelin, että Manta olisi tullut kiltimmäksi vanhuuden myötä, mutta se ei oikein olisi sopinut – aina ah niin ihanalle – Mantalle.  Tuon tulipalo-kohtauksen kanssa sähelsin aika paljon ja oli ongelmia saada paniikissa hyppeleviä simejä oikeille paikoille, mutta onneksi tällainen sähellys ei osassa näy. Hyvin suunnitellusta tarinasta voidaan olla montaa mieltä :) Olin jo pitkään hautonut mielessäni tulipaloa ja nyt vihdoinkin pääsin sen toteuttamaan. Muuta en oikeastaan ollut edes suunnitellut aluksi. Pelatessa niitä ideoita alkoi sitten tulla ja päätin muutaman idean jopa toteuttaa.

simssiliini: Hyvä, että lyhyemmät osat silloin tällöin eivät haittaa. Päätin tehdä tästä nyt tällaisen tiiviimmän ja jättää kaikenlaisen turhan pois. Välillä vaan tuntuu, että osa jää hirveän tyngäksi, kun kuvia ei ole tarpeeksi. Mantaa kyllä käy tietyllä tavalla sääliksi, vaikka onhan hän kaikkea tehnytkin. Monet ovat epäilleet Mantaa syylliseksi tulipaloon, mutta ehkä hän onkin syytön. Siitä en vielä paljasta mitään :) Lapset eivät tosiaan vaikuttaneet kovinkaan järkyttyneiltä tulipalon johdosta. Eiköhän se järkytys iske, kun huomaavat kaikkien rakkaiden lelujensa tuhoutuneen :)

Suski: En tiedä arvasiko kukaan vierasta Mantaksi jo viime osassa. Ainakaan kukaan ei ole vielä sanonut arvanneensa. Tulipalon syy paljastuu luultavasti seuraavassa tai sitä seuraavassa osassa, mutta kuten jo arvelit niin extrat ilmestyvät seuraavaksi, joten seuraavaan varsinaiseen osaan menee vielä jonkin aikaa. En ollut huomannut Hyrylöiden uutta osaa, mutta kiva kun ilmoitit. Kävinkin lukemassa sen jo.  Olisi kiva jos jatkossakin ilmoittelisit uusista osista niin tiedän mennä sitten lukemaan :)

Tinttis: Osassa tosiaan tapahtui kaikenlaista. Jaa-a, voisiko Manta tosiaan yrittää polttaa koko perheen hengiltä? No, se selviää luultavasti seuraavassa osassa, joka tulee extrojen jälkeen. En osaa sanoa jäävätkö he asumaan tuonne asuntovaunualueella vai muuttavatko heti kun vain pystyvät, mutta kyllä he nyt ainakin hetken majailevat tuolla :)

Aui: Kiva, kun tulipalo-kohtaus vaikutti aidolta. En halunnut mitään perus tulipalon sammutus juttua, niin että kaikki palaisi ennalleen. Mahtava kuulla, että tämä ratkaisu toi mielestäsi tarinaan jännän käänteen :)

Aijca: Jep, osa oli täynnä actionia ja siksi päätinkin pitää sen näin tiiviinä. Ja kyllä osasit selittää ihan hyvin mitä tarkoitit tuolla :) Tytöt eivät olleet kyllä kovin järkyttyneitä, itsekin varmaan repisin suunnilleen silmät päästäni, jos tavarani palaisivat. Enpä huomannutkaan, että Järviksistä tuttu Kauto oli päässyt seikkailemaan osaan :) Ja kiva, kun löysit lemppari kuvankin vielä!

Kaikille vielä todella todella iso kiitos ihanista kommenteista! Niitä on mukava lukea ja ne inspiroivat jatkamaan ihmeellisellä tavalla :)


2.6.2012

Jee! Tänään oli viimeinen koulupäivä ja nyt alkoi kesäloma! Kesäksi minulla ei ole juurikaan suunnitelmia, joten eiköhän muutama osa ainakin ilmesty kesän aikana :)

Kommentteihin vastaukset pian, nyt en ehdi/jaksa keskittyä tarkempiin vastauksiin :)

26.5.2012

Kiitokset kaikista kommenteista. Niitä onkin tullut todella paljon pienessä ajassa. Oli piristävää lukea positiivista palautetta siitä, ettei osa ollut liian lyhyt tai liian sekava. Kaipa sitä omassa päässään sitten ajattelee kaikenlaista, mikä todellisuudessa ei pidä paikkaansa. Kommentteihin vastailen taas tuonempana, mahdollisesti jo huomenna :D

22.5.2012

Uusi osa! Tästä lukemaan!

No niin... Sainkin tämän extran tehtyä nopeammin kuin kuvittelin :) Nyt jäävätkin extrat taas hetkeksi ja keskitytään perijälinjan elämään. Nyt lukemaan:

***

Margareta muutii suureen omakotitaloon poikaystävänsä kanssa. Yläkerta oli vielä lähes tyhjillään, sillä kaksikko mahtui asumaan alakerran huoneissa. Talon pihalla oli mahdollisuus puutarhalle, mutta ainakaan vielä sille ei ollut tullut käyttöä.

Margareta oli seurustellut jo jonkin aikaa rakkaansa, Jounin, kanssa, mutta ei ollut kertonut suhteestaan kenellekään. Hän halusi pitää tiedon salassa, koska kuvitteli häähössötyksen alkavan heti. Margareta ei ollut vielä edes ajatellut naimisiin menemistä, eikä sillä vielä kiire olisikaan.

Vaikka Margareta ei halunnut sitoutua keneenkään, sai hän ensisuudelmansa Jounilta.

Helliä hetkiä vietettiin usein ja Jouni olikin oikein ihana ja huomaavainen mies.

Margareta ei ollut vielä ihan varma tunteistaan Jounia kohtaan, mutta toistaiseksi Jounin kanssa oleminen tuntui hyvältä.

Illalla Margareta ja Jouni juttelivat päivän tapahtumista ja vain loikoilivat sängyllä sylikkäin.

Välillä yksi asia johti toiseen, eikä sängyllä loikoilu jäänyt ihan siihen.

***

Margareta oli selittänyt Jounille, ettei haluaisi koskaan naimisiin, koska sitoutumien loppu elämäksi pelotti häntä hieman - tai itse asiassa todella paljon. Jouni hyväksyi tämän, sillä ei hänellä itselläänkään ollut sen suurempia haluja sitoutua loppu elämäkseen. Ja hääthän olivat tunnetusti suuri rahasyöppö, eikä Jouni halunnut maksaa pennikään liikaa.

Päivisin, kun Jouni oli töissä, Margareta maalaili aikansa kuluksi. Kyllä hän suunnitteli töihin menoa, mutta sopivaa paikaa ei vaan ollut tullut vastaan. Niinpä Margareta päätti suosiolla jäädä kotiin ja tienata edes vähän rahaa maalauksillaan.

Illalla Jounin saapuessa töistä, pääsivät päivän aikana patoutuneet tunteet taas valtaan ja molemmat liimautuivat toisiinsa kiinni loppu yöksi.

***

Muutaman kuukauden kuluttua ylämäki tyssäsi kuin seinään, kun Margareta huomasi olevansa raskaana. Hän ei ollut koskaan ajatellut äitiyttä, eikä ollut aikonut koskaan hankkia lapsia, mutta tässä sitä oltiin.

"Enpä uskonut tämänkään päivän tulevan... En ole vielä valmis äidiksi. Olen juuri ja juuri yli kaksikymmentä ja minulla olisi elämä vasta edessä. Nyt joudun luopumaan kaikesta lapsen takia."

Raskaus oli jo muutenkin suuri ja vaikea asia sulattaa, eikä asiaa helpottanut se, että Jouni sai potkut töistä. Rahaa ei ennestäänkään ollut kovin paljoa ja nyt olisi lapsikin tulossa.

Monena päivänä Jouni istuikin keittiössä masentuneena ja mietti tilannetta. Jostain töitä olisi saatava, mutta mistä.

Monena yönäkin Jouni heräsi ajatuksiinsa, eikä saanut enää unta.

Yleensä hän meni yälkertaan tietokoneelle ja selaili läpi työpaikkoja. Lähetti hän muutaman hakemuksenkin, mutta yhteenkään ei vastattu.

***

Ajan kuluessa, rahatilanteesta huolimatta, Margareta alkoi hyväksyä raskautensa.

"Susannakin selvisi lapsesta ja hän sentään oli vielä minuakin nuorempi, joten kaipa minäkin selviän. Ja onhan minulla Jouni"

Kun Margareta alkoi hyväksyä raskautensa, alkoi hän samalla nauttia siitä. Nainen vietti paljon aikaa lämpimässä kylvyssä ja mietiskeli samalla sopivia nimiä lapselle.

Myös nukkuminen lukeutui Margaretan lempiharrastuksiin. Raskaus vei paljon voimia, eikä pelkillä yöunilla jaksanut koko päivää. Siksipä oli mukava ottaa pienet torkut Jounin etsiessä töitä.

Jouni oli lähes yhtä innoissaan lapsesta. Eniten molempia huolestutti se, miten rahat riittäisivät ja varsinkin Jouni murehti rahatilannetta.

Eräänä iltana Jounilla kuitenkin oli hyviä uutisia kerrottavana.

"Sain vihdoinkin työpaikan", Jouni kertoi innoissaan.

"Todellako? Hienoa!", Margareta intoili.

Rahahuolet katosivat kuin tuhka tuuleen ja molemmat pääsivät nyt keskittymään täysin lapseen.

***

Parin viikon päästä Margaretan synnytys käynnistyi. Jouni oli yläkerrassa tietokoneella hoitamassa joitakin työasioita, eikä kuullut Margaretan huutoa.

Synnytys sujui onneksi nopeasti ja ongelmitta kotona, eikä mennyt kauaakaan kun Margareta piteli sylissään pientä poikaa. Margareta antoi pojalle nimeksi Jonas ja uskoi nimen kelpaavan Jounillekin.

"Oletpas sinä suloinen pikku pallero"

Jonas sai yläkerrasta oman söpön huoneen, joka sisustettiin rauhallisen vaaleansiniseksi.

Huoneeseen oli hankittu myös tulevaisuutta ajatellen valmiiksi lelulaatikko ja potta, mutta niille tulisi käyttöä vasta muutaman vuoden kuluttua.

Margareta vei pojan kehtoon ja jäi vielä katselemaan, kun Jonas nukahti. Hän ei saanut silmiään irti lapsestaan, joka makasi niin suloisesti kehdossa ja tuhisi rauhallisesti. Ehkäpä äidinvaistot alkoivat heräillä pikku hiljaa.

Pian Jounikin tuli huoneeseen ja katsoi poikaansa hymyillen. Sitten mies kaappasi Margaretan suudelmaan.

"Hän on niin täydellinen pikku pallero", Margareta kuiskasi.

***

Tämä olikin nyt hieman pitempi extra ja se meinasi venyä vieläkin pitemmäksi, mutta onnistuin tiivistämään aika paljon. Olihan minulla vielä jotain sanottavaa, mutta en sitä nyt tässä muista.

Sainpas kirjoitettua tämänkin vihdoin. On ollut yllättävän paljon kiireitä, vaikka onkin kesäloma. Tässä extrassa ei taida olla kuin parikymmentä kuvaa, ainakin suunnilleen, mutta tarkoitus olisikin pitää extrat vähän lyhyempinä ja tiiviimpinä.

***

Heti täysi-ikäisyyden saavutettuaan, Susanna pakkasi tavaransa ja muutti Sergein kanssa kauniiseen punaiseen tiilitaloon. Se oli tarpeeksi iso, ellei jopa hieman liian iso, heille kahdelle. Talossa oli suuri aidattu piha, joka oli vielä toistaiseksi tyhjillään huonon rahatilanteen vuoksi.

Susanna oli saanut töitä paikallisesta armeijasta ja joutuikin lähtemään jo ennen auringon nousua töihin. Joka aamu Susanna kampesi itsensä väkisin ylös ja raahautui väsyneenä autoon. Jostainhan rahaa oli saatava.

Sergei oli juuri saavuttanut kouluiän, mutta oli silti vielä liian nuori olemaan yksin kotona. Koska Susanna lähti jo ennen kuin Sergei edes heräsi, joutui Susanna turvautumaan lapsenvahtiin. Kamalat huhut lastenvahtien kelvottomuudesta haihtuivat nopeasti ja Sergei tulikin hyvin juttuun vahtijansa kanssa.

"Niin ja sitten se opettaja sano, että meidän pitäisi olla hiljaa, eikä ne tytöt kuunnellu sitä", Sergei selitti koulupäivästään.

Aamulla Sergei heräsi aina tarpeeksi ajoissa, ettei vain myöhtästyisi koulusta. Poika menestyikin kiitettävästi, mutta hänellä ei ollut juuri ystäviä.

Kun Sergei palasi koulusta, oli jo Susannakin kotona. Läksyt hoidettiin heti pois alta, jotta ne eivät jäisi illaksi. Susanna auttoi poikaansa mielellään, vaikkei itsekään ollut ollut kovin hyvä koulussa.

Illalla Susanna peitteli Sergein ja luki vielä jonkin sadun. Yleensä Sergei kuitenkin nukahti nopeasti, eikä montaakaan satua luettu loppuun asti.

***

Päivät kuluivat lähes samalla kaavalla ja yleensä Susannaa odotti töiden jälkeen suuri laskupino. Rahat olivat muutenkin hieman tiukilla, mutta se ei tuntunut laskuttajia haittaavan.

Vapaa-ajallaan Susanna luki paljon keittokirjoja ja muuta hyödyllistä.

Myös Sergei luki paljo vapaa-ajallaan, jota olikin runsaasti, kun ei ollut kavereita pyytämässä leikkimään. Susannan mielestä oli hieman surullista, ettei Sergeillä ollut ainuttakaan ystävää, mutta poika itse ei vaikuttanut ollenkaan pettyneeltä tilanteeseen.

Silloin kun Sergei ei lukenut, oli poika talon ainoalla tietokoneella pelaamassa. Siinä vierähtikin nopeasti muutama tunti, ennen kuin Susanna tuli komentamaan poikaa syömään tai nukkumaan.

Koska tietokone oli ostettu käytettynä ja se oli varmasti monta vuotta vanha, se hajoili jatkuvasti ja Susanna saikin olla koko ajan korjaamassa sitä.

Oli Susannallakin välillä aikaa käydä pikaisesti koneella, ennen kuin Sergei halusi päästä pelaamaan. Susanna ei tahtonut kieltää pojaltaan tämän ainoata hauskanpito tapaa, joten hän antoi Sergein pelata melkein milloin tahansa - Kunhan vain koulussa sujuisi ja nukkumaanmenoajoista pidettäisiin kiinni.

Toki Susanna muisti kehua ja onnitella Sergeitä tämän hyvästä koulumenestyksestä.

"Kuulin opettajaltasi, että sait kympin kokeesta. Hienoa!", Susanna kehui.

Susanna mietti usein siihen astista elämäänsä ruoanlaiton parissa. Miten moni asia olikaan muuttunut? Ei Susannalla vielä miestä ollut, mutta ei hän sellaista halunnutkaan. Tulisi vain sotkemaan muuten niin hyvin olevia asioita. Sergeikään ei varmasti haluaisi uutta isää, vaikka ei ole oikeaa isäänsäkään nähnyt ja parempi niin.

***

Muutama vuosi kului nopeasti. Susanna oli saanut ylennyksen, mutta joutui silti menemään töihin jo aikaisin aamulla. Onneksi palkka sentään oli parempi ja rahaa tuli enemmän.

Susanna alkoi tuntea itsensä jo hieman vanhaksi ja päätti muuttaa tyyliään aikuismaisemmaksi. Susanna antoi myös hiustensa kasvaa hieman pidemmiksi. Ei hän halunnut näyttää teiniltä, kun hänen oma poikansa oli jo teini-iässä.

Susanna oli myös innostunut maalaamisesta ja entinen lukuharrastus sai jäädä, kun taloon hankittiin maalausteline.

Sergei oli kasvanut Susannan mielestä aivan liian nopeasti ja nainen olikin antanut pojalleen syntymäpäivälahjaksi kissanpennun. Olisi pojalla nyt edes yksi ystävä. Susannasta tuntui pahalta ajatella, että Sergei muuttaisi pian pois kotoa ja jättäisi hänet yksin.

Mutta onneksi siihen menisi vielä muutama vuosi...

***

Siinä sitten oli vähän Susannan ja Sergein elämästä. Tässä vielä parempi kuva Sergeistä lapsena:

Söpö poikahan Sergeistä kasvoi :)

En nyt oikein osaa sanoa mitään järkevää... Kommentteja toivon ja olisi kiva jos kertoisitte, oliko tämä sopivan pituinen extraksi. Seuraavaksi ilmestyy sitten extraa Margaretasta ja sitä yritän tehdä mahdollisimman nopeasti.

Tähän alkuun taas nämä ainaiset höpinät: Osassa kesti taas aivan liian kauan verrattuna siihen, että se on lyhyempi kuin aiemmat osat. Tässä osassa on kuitenkin enemmän tapahtumia kuin yleensä, joten ehkä se korvaa jotakin :) Kuvien ottaminen tähän osaan oli jotenkin erityisen vaikeaa, joten se ehkä näkyy niiden laadusta, mutta sitten osaan...

***

Aurinko oli jo noussut, kun Asko katsoi vakavana ja epäuskoisena vierasta, jonka Aleksanteri oli päästänyt sisään. Hän ei voinut uskoa, että joutuisi vielä monen vuoden jälkeen näkemään kyseisen naisen.

Manta istui viereisellä sohvalla aluksi hiljaa. Nainen oli jo harmaantunut ja vanhentunut. Manta pohti hetken miten aloittaisi kaikkien näiden vuosien jälkeen. Lopulta hän päätti mennä vain suoraan asiaan.

"Asko... Anna anteeksi kaikki tekoni. Vaati paljon tulla pyytämään anteeksi näin pitkän ajan jälkeen, mutta lopulta en voinut kuin todeta olleeni täysi typerys", Manta selitti hermostuneena.

Asko mietti hetken vastaustaan, mutta päätyi lopulta ainoaan rehelliseen vastaukseen.

"En voi antaa sinulle anteeksi. En vielä. Vaikka onkin kulunut aikaa ja olet varmasti miettinyt tekojasi, en voi antaa anteeksi", Asko lopulta sanoi rauhallisesti.

"Etkö tosiaan voi antaa minulle anteeksi? Lupaan, etten enää ikinä tee mitään samanlaista ja voin yrittää korvata kaiken aiheuttamani pahan", Manta sanoi ja hymyili.

"En vain pysty antamaan anteeksi. Muistan liian elävästi kaikki tekosi ja kaikista eniten minua säälittää Amalian kohtalo", Asko muistutti Mantaa tämän toisesta tyttärestä.

"Mutta... Amalialla on varmasti hyvä olla. Enkä minä tarkoittanut mitään pahaa sillä. Sinun täytyy antaa anteeksi koska... koska...", Manta yritti.

"Koska mitä? Ei ole mitään tarpeeksi pätevää syytä sille, että antaisin sinulle anteeksi. Ymmärtäisit varmasti, jos olisit minun asemassani", Asko vastasi tiukasti.

"Koska rakastan sinua vielä edelleen", Manta huudahti ja syöksyi suutelemaan Askoa.

"Oletko tosissasi?", Asko kysyi huvittuneena päästyään irti suudelmasta.

"Tietysti olen. En vain voi elää ilman sinua", Manta vastasi pois kääntyneenä.

"Rakkauteni sinua kohtaan kuoli jo kauan sitten. En voi antaa anteeksi, enkä varsinkaan voi enää rakastaa sinua", Asko sanoi.

"Ehkä minun on sitten parempi lähteä...", Manta suorastaan kuiskasi.

Manta ryntäsi nopeasti pois entisen miehensä luota itku kurkussa, eikä voinut uskoa Askon sanoja. Heillähän oli ollut täydellinen avioliitto, jossa molemmat olivat olleet tyytyväisiä. Ei rakkaus noin vain voi kuolla. Ei! Se ei voinut olla totta. Ei vain voinut.

Aleksanteri tuli isänsä luo hetki Mantan lähdön jälkeen hieman kysyvän näköisenä.

"Mitä asiaa Mantalla oli?", Aleksanteri kysyi.

"Pyyteli vain anteeksi. En kuitenkaan voi antaa hänelle koskaan anteeksi", Asko kertoi.

"No, onneksi häntä tuskin enää täällä näkyy", Aleksanteri sanoi.

"Niinpä kai. Suosittelen kuitenkin olemaan varovainen, koska se nainen voi tehdä ihan mitä vain suuttuneena", Asko varoitteli, "Kannattaisi varmaan kertoa Ellallekin Mantasta, jotta hänkin osaa varoa sitä naista".

Aleksanteri menikin heti lastenhuoneeseen, jossa tiesi Ellan olevan. Mies silitti ensin kolmannen tyttärensä päätä hieman, ennen kuin kääntyi vaimonsa puoleen.

"Kuka se nainen oikein oli?", Ella kysyi uteliaana.

"Siitä minun pitikin puhua. Suosittelen pysymään kaukana hänestä. Hän on isän ex-vaimo, eikä hän todellakaan ole mistään kilteimmästä päästä", Aleksanteri kertoi.

"Onko hän vaarallinen?", Ella kysyi hämmästyneenä.

"Niinkin voisi sanoa ja epäilen, että tulemme vielä kuulemaan hänestä", Aleksanteri sanoi totisena.

***

Vielä samana iltana vietettiin Stellan ja Ingan tuplasynttäreitä. Asko oli hieman omissa maailmoissaan, mutta Ella jaksoi iloita tytärtensä kanssa.

Ingasta kasvoikin suloinen tyttö, joka olikin huomattavasti erinäköinen kuin muut siskoksista.

Stella olikin innoissaan synttäreistään ja viettikin loppu illan kuunnellen isänsä soittoa, muistaen hurrata joka kolmas sekunti. Stella toivoi, että hänestäkin tulisi joku päivä yhtä taitava soittaja kuin isästään. Isä saisi luvan aloittaa opettamisen heti huomenna.

***

Ella oli ollut peittelemässä Ingaa ja oli itsekin menossa juuri nukkumaan, kun hän huomasi järkytyksekseen liekkejä.

"Mitä! Miten täällä voi palaa?", Ella hätääntyi ja lähti herättelemään tyttöjä alakerrasta huutaen samalla varoituksen Aleksanterille toivoen tämän kuulevan.

Myös alakerrassa liekit lipoivat seiniä ja vähäiset huonekalutkin olivat tulessa. Ella kauhistui entisestään ja kiiruhti herättämään tytöt.

Ei mennyt kaukaakaan, kun puolet talosta oli tulessa, eikä varmasti kestäisi kauaa kuin koko talo palaisi tuhkaksi.

Ella oli kiiruhtanut Darjan ja Stellan kanssa pihalle ja Askokin oli jo liittynyt seuraan odottelemaan Aleksanteria ja Ingaa. Tytöt katsoivat vielä hieman unenpöpperöisinä palavaa taloa, eivätkä oikein ymmärtäneet panikoida.

Ella odotti huolissaan ja kärsimättömänä Aleksanteria, mutta miestä ei alkanut näkyä. Pienoinen paniikki alkoi jo ottaa valtaa, kun Ella näkin miehensä tulevan Inga sylissä pihalle.

Ella syöksyi halaamaan Aleksanteria onnellisena ja helpottuneena.

"Mikä sinulla kesti? Olin niin huolissani, että jotain olisi tapahtunut", Ella kysyi hymyillen.

"Pari kattopalkkia oli ehtinyt sortua ennen kuin pääsin ulos asti ja se hieman hidasti", Aleksanteri vastasi ja suuteli Ellaa hellästi.

"Taivaan kiitos, että olette molemmat kunnossa. En tiedä mitä olisin tehnyt, jos jotain olisi sattunut", Ella kuiskasi.

"Taivaasta puheen ollen... Et varmaan halua nukkua taivasalla, joten meidän täytyy löytää joku paikka yöksi", Aleksanteri huomautti.

"Niinhän meidän täytyisi. Odotetaan kuitenkin ensin palomiehiä. Saavat luvan sammuttaa tuon kamalan tulipalon", Ella virnisti.

***

Muutaman tunnin päästä, kun palo oli saatu sammutettua ja perhe sai luvan lähteä paikalta, he päätyivät pienelle alueella, joka oli täynnä asuntovaunuja. Oli alkanut sataa, eikä asuntovaunujen vuokraaja vaikuttanut kovin iloiselta vaan tiuski jatkuvasti.

"Siitähän valitsette, kunhan ette asumaan jää. Tämä on kuule kallista bisnestä, joten muistattekin sitten maksaa koko summan pennilleen", vuokraaja äksyili.

"Kyllä, kyllä. Älä siitä huolehdi", Aleksanteri vakuutteli kiukkuiselle miehelle.

Samoihin aikoihin Ella kantoi Ingaa heidän väliaikaiseen asuinpaikkaansa ja yritti löytää tytölle jonkun nukkumapaikan. Inga alkoi olla väsynyt ja kiukkuinen.

Suuremmasta makuuhuoneesta löytyi pieni kori, joka sai tässä tapauksessa toimia kehtona. Ei Ella tyttöä koriin mielellään olisi jättänyt, mutta muutakaan ei tähän hätään löytynyt.

Myös Darja ja Stella kömpivät sängyille, mutta eivät suonkaan nukkumaan.

"Oli aika jännää, eikö?", Stella kysyi siskoltaan.

"Joo! Mitähän kaverit huomenna koulussa sanoo, kun kerrotaan mitä tapahtu?", Darja mietti.

"Ne tulee varmaan ihan hirveen kateellisiksi", Stella vastasi naurahtaen.

"Varmasti", Darja totesi.

Aleksanterikin oli viimein päässyt sisälle ja istui nyt Ellan vieressä nuhjuisella sohvalla.

"Onko kaikki hyvin?", Aleksanteri kysyi.

"Hyvin? Miten mikään voi olla hyvin, jos talomme on juuri palanut maan tasalle?", Ella vastasi kysymyksellä.

"No ei kai mitenkään. Mutta olemme kaikki elossa ja ihan terveitä, eikö edes se ole hyvä asia?", Aleksanteri sanoi ja veti Ellan kainaloonsa.

"No onhan se. Harmittaa vain, kun kaikki tavaramme paloivat. Voi ei, jopa äitisi kaunis hääpuku paloi tuhkaksi!", Ella hätääntyi.

"No sehän oli vain mekko. Mitäs jos mentäisi vain nukkumaan ja pohditaan tätä lisää aamulla. Onhan meillä vielä muutama tunti aikaa nukkua", Aleksanteri ehdotti ja Ella hymyili myöntymisen merkiksi.

***

Juu... On vähän lyhyt ja todella tapahtuma rikas osa, mutta välillä näin. Seuraavaa osaa olen jo hieman kuvaillut ja yritän saada siitä hieman pidemmän. Sitten vain kommentteja!

Saipas viimeinkin aikaa osan kirjoitteluun. Jotenkin kaikki aika on taas kadonnut, enkä siksi ole ehtinyt tätä osaa aikaisemmin kirjoittaa. Mutta onhan näitä hyviäkin uutisia: Minulla alkaa pian hiihtoloma, joka tietysti tarkoittaa lisää pelailu/kirjoitus aikaa! No, nyt kuitenkin... Lukemaan!

***

Ella heräsi häiden jälkeisenä aamuna hieman ennen Aleksanteria ja päättikin tehdä hieman aamupalaa. Asko oli lähtenyt jo töihin ja Margareta kouluun, joten he saisivat viettää ihanan päivän kahdestaan.

Pian Aleksanterikin oli päässyt keittiöön ja molemmat istuutuivat pöydän ääreen nauttimaan aamiaista.

  "Taisi jäädä meille tuo siivoaminen. Miten ihmeessä saamme kaiken siivottua?", Ella kysy näyttäen huolestuneelta.

"Älä siitä huolehdi. Onhan meillä koko pitkä päivä aikaa, eikä täällä nyt niin hirveästi ole siivottavaa", Aleksanteri rauhoitteli.

"No enhän minä sitä murehdi. Haluaisin vain viettää aikaa kahdestaan, muutenkin kuin siivoamalla", Ella naurahti.

"Meillähän on loppuelämä aikaa", Aleksanteri sanoi ja laski kätensä Ellan käden päälle.

Aamiaisen jälkeen alkoikin suuri siivousurakka. Ella sai siivoilla pöydille jääneet ruoat pois samalla kun Aleksanteri raahasi tuoleja pois parvekkeelta.

Myös astioiden tiskaus ja keittiön tasojen putsaus jäi Elllalle.

Helliä yhteisiä hetkiä ei tietenkään voinut unohtaa ja nuoripari olikin joka välissä kiinni toisissaan.

***

Muutama viikko vierähti nopeasti, eikä Ellan ja Aleksanterin rakkaus hiipunut piiruakaan.

"Kuule Alex...", Ella sanoi eräänä päivänä.

"Niin rakas?", Aleksanteri kysyi.

"Tuota... Meille tulee vauva", Ella sai sanottua.

"Todellako?", Aleksanteri kysyi epäuskoisena.

"Kyllä. Ei kai se ole huono asia?", Ella pelästyi.

"Ei tietenkään! Se on mahtavaa!", Aleksanteri ilostui.

"Hienoa! Ehdin jo pelästyä", Ella vastasi helpottuneena.

"Tietysti se on ihana asia! Ihan turhaan pelästyit", Aleksanteri sanoi ja kaappasi Ellan halaukseen.

Ella vain hymyili vastaukseksi.

Raskaus alkoi pian näkyä ja Ellan oli pakko vaihtaa vaatteet löysempiin. Raskauden aikana Ella innostui ruoanlaitosta ja tekikin aina kun jaksoi ruoat perheelle.

Ella oli myös kiinnotunut maalaamisesta ja viettikin suuren osan ajastaan maalaustelineen edustalla maalaillen kaikenlaista.

Koska raskaus oli nimensä mukaan todella raskasta aikaa, Ella viihtyi myös kylvyssä. Vessa olikin usein varattuna, naisen halutessa kylpyyn.

Aleksanteri oli jatkuvasti kyselemässä Ellan ja vauvan vointia. Ellasta se oli todella mukavaa, mutta välillä hieman ärsyttävääkin.

Varsinkin lasketunajan lähestyessä, Aleksanteri yritti auttaa Ellaa parhaansa mukaan. Nainen sai maalailla tai lepäillä rauhassa sillä välin, kun Aleksanteri teki kotitöitä. Oikeita töitä Aleksanteri ei ollut vieläkään löytänyt, joten tällä oli siksi päivät pitkät aikaa olla Ellan apuna.

***

Raskauden pari viimeistä kuukautta kului hujauksessa ja pian koittikin synnytyksen aika.

Eihän siinä sitten sairaalaan ehditty, vaan Ella synnytti pienen tytön kotonaan.

Ella oli aivan haltioissaan saadessaan pidellä tytärtään sylissä. Tyttö oli niin pieni ja heiveröinen.

"Äidin pikku tyttö... Mikäs me annetaan sinun nimeksi?", Ella jutteli tytölle.

Aleksanterikin oli juossut paikalle ihastelemaan tytärtään. Hetken nimeä mietittyään Ella ojensi tytön miehelleen.

"Oletko jo päättänyt nimen?", Aleksanteri kysyi hymyillen.

"En ole päättänyt vielä mitään, mutta kävisikö Darja?", Ella kysyi.

"Tietysti käy. Se on kaunis nimi kauniille tytölle", Aleksanteri sanoi onnellisena.

Aleksanteri vei Darjan pikaisesti kehtoon ja palasi Ellan luo.

"Nyt meillä on ihan oma pikkuinen perhe", Aleksanteri sanoi ja suuteli Ellaa.

"Niin on...", Ella sanoi hieman väsyneenä, mutta onnellisena suudelmien välissä.

"Taidat olla aika väsynyt", Aleksanteri totesi.

"Niinpä taidan olla", Ella vastasi haukotellen.

"Mene vain nukkumaan, niin minä vahdin Darjaa", Aleksanteri sanoi ja päästi Ellan nukkumaan.

***

Darja oli helppo lapsi. Tyttö ei itkenyt juurikaan ja oli muutenkin todella rauhallinen. Ella ja Aleksanteri ihmettelivät suuresti, miksi vanhemmat yleensä väittivät vanhemmuutta raskaaksi. 

Ella rakasti Darjan syöttämistä. Hänestä oli mukavaa katsella, kuinka tyttö melkein nukahti syliin syödessään.

Aleksanterikin oli aktiivisesti mukana Darjan hoidossa. Yleensä pikkuisen nukkumaan laittaminen jäi Aleksanterin harteille, mutta eipä se häntä haitannut.

***

Eräänä iltapäivänä, kun Darja oli nukkumassa, Ella pysäytti Aleksanterin. 

"Kuule, sinun pitäisi varmaankin yrittää löytää työpaikka piakkoin", Ella aloitti. 

"Mitenkä niin?", Aleksanteri kysyi hieman ihmetellen vaimonsa yht'äkkistä kommenttia.

"Tuota... Asia on niin, että olen jälleen raskaana ja rahamme eivät mitenkään riitä toisen lapsen kasvattamiseen", Ella vastasi.

"Todellako? Siis saammeko toisenkin lapsen?", Aleksanteri kysyi ihmetellen.

"Kyllä ja siksipä tarvitsemme rahaa, jota saa töistä. Emme voi olettaa, että Asko jaksaa käydä töissä vielä pitkään. Emmekä voi elää pelkästään hänen ansaitsemillaan rahoilla", Ella selitti.

"Siellä isin pikkuinen odottelee maailmaan pääsyä. Pitäisikö isin yllättää äiti eräällä asialla? Ai pitäisi vai?", Aleksanteri jutteli Ellan kasvaneelle vatsalle.

"No oletkos mennyt ihan sekaisin? Ja mikäs yllätys sinulla onkaan?", Ella kysyi.

"Se vain, että tällä isillä onkin jo työpaikka", Aleksanteri vastasi ja kaappasi Ellan syliinsä.

"Todellako? Milloin sinä sellaisen ehdit hankkia?", Ella hämmästeli.

"Sain soiton muutama päivä sitten, mutta en ehtinyt kertoa sinulle vielä. Huomenna on ensimmäinen työpäiväni", Aleksanteri sanoi.

"Meillä ei ole enää mitään huolta rahasta, joten voit olla rauhallisin mielin", Aleksanteri sanoi ja halasi vaimoaan.

"Olet sinä kyllä ihana ja yllätyksellinen mies", Ella vastasi.

***

Raskaus eteni hyvää vauhtia ja aika kului muutenkin nopeasti. Pian oli aika viettää Darjan syntymäpäiviä.

Ella auttoi tyttöä puhaltamaan kynttilät, sillä eihän pikkuinen osannut vielä itse kynttilöitä puhaltaa.

Darjasta kasvoi oikein suloinen pieni tytöntyllerö, joka sulatti jokaisen sydämen.

Pottalla käyminen ei lukeutunut Darjan lempiasioihin, mutta tyttö istui silti kiltisti potalla, kun Ella hieman vahti.

Darja tykkäsi lekkimisestä isänsä kanssa ja varsinkin kutittaminen oli tytön mieleen. Niinpä Aleksanteri kutittelikin Darjaa aina iltaisin ennen nukkumaan menoa, jotta tyttö nukahtaisi helpommin.

Aleksanteri hoiti edelleen Darjan nukkumaan laittamisen ja onneksi tyttö menikin helposti nukkumaan.

Aleksanteri auttoi Darjaa kävely harjoituksissa, sillä Ella ei raskautensa vuoksi jaksanut kumarrella.

***

Eräänä aamuna Margareta kertoi muuttoaikeistaan.

"Olen miettinyt, että voisin muuttaa heti pois, kun täyttäisin 18", Margareta aloitti.

"Eikö ole hieman aikaista miettiä tuollaista. Syntymäpäivääsi on vielä monta kuukautta", Aleksanteri vastusti.

"Alle puoli vuotta. Ja täällä alkaa olla ahdasta", Margareta sanoi.

"Miten niin ahdasta? Onhan täällä vielä muutama vapaa huone", Aleksanteri vastasi.

"No muutama. Mutta entäs sitten, kun Darja hieman kasvaa ja teillä on toinenkin lapsi? Silloin huoneita alkaa olla vähän", Margareta yritti vielä.

"Kyllä huoneita silti riittää. Taitaa olla kyse siitä, että haluat omaa rauhaa, eikö?", Aleksanteri kysyi.

"No, joo... En vain jaksa heräillä öisin Darjan itkuun", Margareta sanoi.

"Mutta eihän Darja edes itke paljoa. Ja me olemme aina hiljentämässä hänet mahdollisimman pian", Ella puuttui keskusteluun.

"Herään siihen silti. Huoneeni on heti Darjan huoneen alla, joten kaikki äänet kuuluvat suoraan sinne", Margareta sanoi.

"No hyvä on. Mietitään muuttoasi sitten lähempänä syntymäpäiviäsi. Sinusta vain olisi paljon apua täällä", Aleksanteri myöntyi.

"Mahtavaa! Ja voinhan minä nyt vielä täällä ollessani auttaa teitä", Margareta iloitsi.

Juuri silloin Darja heräili päiväunilta ja alkoi kitistä huoneessaan. Margareta pomppasi tuoliltaan katsomaan Darjaa, todistaakseen auttavaisuutensa.

"Tulepa tädin syliin, niin vaihdetaan sinulle vaatteet", Margareta sanoi iloisesti.

Darja katseli hieman ihmeissää tätinsä yht'äkkistä innostusta, mutta hymyili pian iloisesti.

***

Puoli vuotta meni nopeasti ja Margaretan syntymäpäivät koittivat. Margareta oli todella iloinen saavuttaessaan viimein täysi-ikäisyyden.

Margareta mietti hetken mitä toivoisi ja puhalsi sitten kynttilät.

"Toivon, että saan hienon pienen kodin ja ihanan miehen"

Vielä samana iltana, Ella ja Aleksanteri viettivät iltaa kahdestaan. He vain istuskelivat sohvalla jutellen kaikenlaisesta. Tällaiset hetket olivat olleet Darjan syntymän jälkeen vähissä ja tulisivat vielä vähenemään.

"Pitäisikö meidän mennä pian nukkumaan?", Aleksanteri kysyi.

"Ei mennä ihan vielä. On niin mukavaa viettää aikaa kahdestaan pitkästä aikaa", Ella vastasi hymyillen.

"Selvä. Ihan miten tahdot, mutta eikö sinua väsytä vielä", Aleksanteri kysyi vielä.

"Väsyttää, mutta en haluaisi vielä nukkumaan", Ella sanoi.

Yht'äkkiä Ella nousi seisomaan ja Aleksanteri jäi ihmettelemään naisen käytöstä.

"Mikäs sinulle nyt tuli?", Aleksanteri kysyi huolissaan.

Pian Aleksanterikin tajusi synnytyksen alkaneen ja nousi nopeasti ylös.

Jälleen synnytys oli nopea, eikä sairaalaan ehditty ja pian Ella pitelikin käsissään toista tyttöä.

"Oletpa pieni ja suloinen... Samanlainen kuin siskosi sinun ikäisenä", Ella hymyili ja jutteli tytölle.

Aleksanterikin vaati saada toisen tyttärensä syliin.

"Oletko tälläkin kertaa miettinyt nimen?", Aleksanteri kysyi.

"Olen, mutta sinä saat keksiä tällä kertaa nimen. Onhan hän sinunkin lapsesi", Ella sanoi hymyillen ojentaessaan tyttöä Aleksanterille.

Aleksanteri mietti hetken ja Ella odotti kärsivällisesti.

"Olisiko Stella hyvä nimi?", Aleksanteri keksi.

"Se on todella hyvä nimi. Meidän pieni Stella", Ella vastasi ja katsoi tytärtään onnellisena.

***

Sainpas kirjoitettua osan tänään! Juu, myönnän heti nyt, että aika nopea tahti oli tässä osassa, mutta ei voi mitään.  Ja ymmärrätte varmasti, että vauva-aika on lyhyt eikä siitä oikein keksi mitään erityistä kerrottavaa, joten siksi näin. Ja jotenkin tuntui, että käytin todella monessa kohdassa sanaa "yht'äkkiä", mutta en keksinyt muutakaan miellyttävää sanaa. No, olenpas tänään saarnaamassa monta tuntia... :)

Okei, eli kommentteja toivoisin jälleen. Ne inspiroivat jatkamaan ja tekemään osaa :D